Holy mutscamoly, nythän mä sen hokasin! Tämä rakas hömpänpömppäni, iltojeni ilo ja aamujeni riemastus, mun ikioma nakit ja MUTSI-blogi täyttää tänään yhden kokonaisen vuoden! Syyskuun ensimmäinen päivä viime vuonna, olen kirjoittanut ensimmäiset sanani nakkimutsina, jättänyt jäähyväiset Uskolalle ja Kaksplussalle ja ottanut uuden, itseni näköisen tavan tehdä tätä hommaa.
Muistan, kuinka pelottavaa se kaikki oli. Olla ihan todella aito, oma itsensä. Kirjoittaa rehellisesti kipeistä asioista ja toisaalta kertoa, kuinka lapsellisista jutuista tulee onnelliseksi. Toisaalta en muista, koska olisin ollut bloggaamisesta yhtä innoissani.
Tänään, päivälleen vuosi tuon ensimmäisen postauksen jälkeen voin aika rehellisesti sanoa, että se oli ainut oikea ratkaisu. Kulunut vuosi on antanut mulle niin paljon. Uusia tuttuja, kavereita ja kontakteja, muutamia käsittämättömiä kävijäpiikkejä, monipuolista keskustelua ja elintärkeää vertaistukea. Se, että saan toteuttaa näitä hölmöjä kirjoittamisjuttujani nykyään useammassakin foorumissa, on enemmän, kuin osasin toivoa. Nämä sekalaiset viestinnän hommat on mun juttu. Olen tosi onnekas, että saan tehdä niin paljon itselleni tärkeitä asioita.
Mennyt vuosi on myös kirkastanut monia ajatuksia ja tavoitteita. Tiedän nyt koko ajan paremmin, missä olen hyvä ja missä on vielä varaa kehittyä. Niin paljon, kuin blogihommia jaksetaankin dissata, on tämä ollu mulle paras mahdollinen koulu.
Blogia olen kirjoittanut jo yli kuusi vuotta. Se on ihan älytön aika! Ensimmäisiä blogeja tuskin pystyisin enää ilman häpeää lukemaan, mutta se on toisaalta just hienoa. Kuusi kirjoitusvuotta on kehittäneet niin paljon. On parempia tekstejä, paskoja tekstejä, kiireisiä juttuja ja jotain niiden väliltä. En olisi parikymppisenä ikinä uskonut, että kirjoittamisesta tulisi koskaan mulle se omin keino ilmaista. Mutta niin siinä on tainnut päästä käymään.
Kiitos siis te, jotka olette roikkuneet langoilla sitkeästi jo monta vuotta. Kiitos viimeisen vuoden aikana mukaan tulleet. Kiitos tykkääjät, jakajat, kommentoijat. Kiitos maailmankatsomusta avartavista keskusteluista. Kiitos avusta ja siitä niin usein mainitusta vertaistuesta. Ilman teitä tuskin olisi nakit ja MUTSIakaan.
Sama meno jatkuu. Paremmin, paskemmin ja nakemmin. Pysykää mukana!
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Paljon onnea 1-vuotiaalle blogillesi 🙂 🙂
Mutta oletpa sinä blogeillut jo sitten kauan kokonaisuudessaan, huimat 6 vuotta.
Minä itse aloitin oman blogini täällä Teneriffalla tammikuun alussa 🙂 Mietin blogin perustamista jonkin aikaa. Onneksi ryhdyin siihen 🙂 Minun mieheni kun on tuollainen, että ei hän paljoa puhua höpötä kanssani, eikä tykkää, että minä pälätän koko ajan, niin blogistani on tullut minulle ihan sellainen oma “henkireikä”.
Oikein hyvää jatkoa kivalle blogillesi!
Terveisin Katriina Teneriffalta <3
http://katriinatenerife.blogspot.com.es/
6 vuotta on oikeesti aika hurja aika! Ei ole toki onneksi tuntunut niin pitkältä, tää on niin huikeen kivaa. 🙂
Kivaa, että säkin oot löytänyt bloggaamisen. Antaa niin paljon! 🙂
Onnea! Ja kiitos ihan mahtavasta blogista ja sen rehellisistä teksteistä, ehdoton suosikki.
Oi! Kiitos paljon Sanna! Tämä antaa virtaa jatkaa taas!
Hyvin sä vedät!
Wuhuuuu! Niin säkin!
Onnea ? Jatka samaan malliin. Tää on ihan ykkös blogi ?
Kiitti Tiuku! Sikasiistiä kuulla! <3
Mukavaa blogisynttäriä! Ja hyvää jatkoa!
Kiitti paljon! 🙂
Onnea yksivuotiaalle lempiblogilleni! Jatka samalla meiningillä 🙂
No ehdottomasti sama meno jatkuu! Kiitos! <3
Aloin odottaa esikoista ja ajauduin kaksplussalle. Hauska tapasi kirjoittaa oli heti mieleeni. Myöhemmin oivalsin helmen sisällöissä; tätä äitiyttä ja kaikkea siihen liittyvää odotusten täyttämistä voi elää omalla tavallaan! Oikeesti sillai et koti on välillä iha sotkussa ja lapset tympii. Kunhan niitä räkänokkia rakastaa ja näyttää sen heille. Kiitos sulle.
Äiti 23v
Kiitos sulle, just nyt, just tänään. Tämä oli sellanen kylmien väreiden palaute. Tän takia mä tätä teen. <3 Kiitos.