Teatterivierailun ja päivän Tampereella tarjosi Tampereen Työväen Teatteri
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla ainakin yksi sellainen paikka. Ei pelkästään tila, vaan myös tunne, jossa aistit avautuvat äärimmilleen, vatsassa lentelee onnen perhosia, jossa voi olla aidoimmillaan ja raaimmillaan, tuntea että on kotona. Paikka, jossa tuntee yhtä aikaa suurta rakkautta ja intohimoa sitä jotain kohtaan. Jollekin se paikka on ehkä meri, toiselle hevostalli.
Mulle se paikka on teatteri.
Tunnen sen saman kutkutuksen, kun kuulen ensimmäisen askeleen kopsahtavan salin pehmeässä akustiikassa matkallani katsomoon. Itse lavalla tuntuu kuin leijuisin puoli metriä ilmassa. Katsomossakin kihelmöin jännityksestä esiintyjien puolesta – kunpa iskut osuisivat kohdalleen, kunpa kaikki ylittäisivät itsensä. Kunpa tämä olisi tarina, joka tuntuu.
Tampereen Työväen Teatterissa saa loppukuusta ensi-iltansa musikaali, joka varmasti tuntuu. Kantaesitys Tytöt 1918 marssittaa lavalle nuoret naiskaartilaiset, tytöt, joiden tarinat on kautta aikojen suomalaisessa sotahistoriassa tukahdutettu. Nyt ne kerrotaan. Ja voi poj… TYTÖT, miten hienosti kerrotaankaan!
Tuntuu melko ristiriitaiselta, että kun vielä viime vuonna juhlittiin Suomen itsenäisyyden sataa vuotta, tämä vuosi alkaa jo hyvin erinäköisellä juhlavuodella, kun samaiset 100 vuotta tulee kuluneeksi Suomen sisällissodasta. Siis vain sata vuotta siitä, kun vasta itsenäistynyt kansa jakautui kahtia ja taisteli toisiaan vastaan. Lähes 37 000 henkeä menetettiin tässä sodassa ja se on monissa suvuissa edelleen niin kipeä asia, ettei siitä puhuta tänä päivänäkään.
Jossain olen kuullut sanottavan, että sisällissota jakoi paitsi kansan myös sen muistin. Sodan tapahtumista on kerrottu hyvin valikoidusti ja etenkin hävinneiden kokemukset tapahtumista on jätetty herkästi virallisten julkilausumien ulkopuolelle.
Kun aihe on jo itsessään lähtökohtaisesti arka, on minusta valtavan ihailtavaa, että TTT uskaltaa esittää sen vieläpä tyttöjen silmin. Niiden keskenkasvuisten murrosikäisten naisten, lähes vielä lasten, jotka lähtivät rintamalle valmiina uhraamaan henkensä. Ja toisaalta olivat valmiina riistämään sen muilta. Minun, ja varmaan teistä monen muunkin, tyttären ikäiset lapset.
Tytöt 1918 antaa nyt siis vihdoin äänen näille punaisille, hävinneen osapuolen tytöille ja kertoo heidän tarinansa.
Pääsin marras-joulukuun vaihteessa teatterin kutsumana seuraamaan musikaalin harjoituksia, vaiheessa jolloin teos oli vielä luonnollisesti hyvin keskeneräinen. Istuin tuon tunnin katsomossa ihan pöllämystyneenä, liikkumatta ja kerrankin vaiti. Kaikesta lavalla tapahtuneesta huokui keskeneräisyydestä huolimatta sellainen vimma ja voima, jota ei aina pääse kokemaan edes valmiissa tuotannoissa. Olin tosi otettu, että sain istua siellä, nähdä työryhmän vielä niin paljaana ja raakileena, koska kaikesta näki jo tuolloin, että tästä tulisi epäilemättä yksi vuoden, ellei jopa vuosikymmenenkin, teatteritapauksista.
Jos aihe on itsessään jo vähän tulenarka, tulkinta – erityisesti musiikki – tulee varmasti herättämään mielipiteitä. Musiikin on säveltänyt uskomaton luonnonvoima Eeva Kontu, joka tuo musiikkiin sellaista tempoa, rouheutta ja uskaliaita vaikutteita hiphopista, etten usko yhdenkään katsojan jäävän ainakaan musiikin puolesta kylmäksi. Tuskin tosin muutenkaan.
Enkä voi olla mainitsematta salaista womancrushiani, näyttelijä Eriikka Väliahdetta, jolla on sellainen olemisen preesens, ydin ja “core”, jota en voi olla ihailematta. Ja josta olen kateellinen. Tietenkään en uskaltanut sanoa hänelle sanaakaan. Kuten en myöskään Antti “langinantti” Langille, johon ihastuimme koko tyttöporukalla lukion ekaluokalla, hänen käydessään abivuotta. Mukana näyttelijäkaartissa (pun itended) ovat myös esimerkiksi ihastuttavat Petra Karjalainen ja Kaisa Hela.
Vaikka vuosi on tosiaan vasta hyvin alussa, näkemäni, kuulemani ja tuntemani perusteella suosittelen aloittamaan teatterivuoden TTT:ssa. Kevyttä ja hattaraista tuskin on luvassa, mutta ravistelevaa ja vaikuttavaa varmasti.
-Päivi
Odotan mielenkiinnolla, varmasti koskettava ja ajatuksia herättävä tulee olemaan! Etenkin Langin Antin , ei vaan siis Eeva Konnun takia, eiku…