Jossain historiallisessa opuksessa kehotetaan kovasti siihen lepopäivän pyhittämiseen, mutta meidän huushollissa on kyllä ainakin viime kuukaudet vuodet pyhitetty tämä viikon viimeinen päivä edes pienimuotoiseen raivaukseen. Ei tänäkään sunnuntaina auttanut kuin aloittaa aamu tyhjentämällä valtavat likaisten lasien tornit tiskikoneeseen ja koittamalla haravoida edes osa murusista pois pöydiltä ja lattioilta.
Oma lukunsa on sitten noi pyykit. Legendaarinen “ei se pyykki pesemällä lopu” -lausahdus konkretisoituu yleensä tässä vaiheessa, kun jokaisen kuivaustelineen nurkasta kipataan puhtaat pyykit yhteen pinoon ja sukelletaan etsimään sukille oikeita pareja. Viimeksi tänään mietin silittämistä. Tai lähinnä sitä, että miten kenelläkään on aikaa silittää. Kun ei tunnu aika riittävän edes tuohon viikkaamiseen. Suoraan narulta noi mukulatkin on oppineet puhtaat vaatteensa pääosin hakemaan. Ressukat.
Mä taidan ihan oikeasti vähän inhota kotitöitä. Imurointia en voi sietää, tiskaaminen on hanurista ja kuka nyt vessan pesemisestä tykkää. Niinpä. Mä olen oikeasti jo useamman vuoden salaa haaveillut siivoojasta, joka kävisi vaikka pari kertaa kuukaudessa. (äiti, tää ei nyt sit tarkota sua) Sellanen vähän parempi perussiivous imurointeineen, lattianpesuineen, pölyjen pyyhkimisineen. Ja ne vessat. Kyllähän sitä sitten jonkun muun siivoamaa pitelis ihan mieluusti yllä aina pari viikkoa. Uskoisin.
Tähän mennessä ei ole vielä pätäkät riittäneet, enkä ole edes kovin tosissani vaihtoehtoja kartottanut, mutta kyllä kiinnostelis. Tosin viikon päästä olen hyppäämässä pois nykyisestä päivätyöstä tekemään pääosin töitä kotona. Käyköhän tässä ne perinteiset, että yht’äkkiä imurointi houkutteleekin ihan uudella tavalla…
Mites, kertyykö teille näitä epätoivoisia tiski- ja pyykkipinoja vai huriseeko mankeli arki-iltaisin?
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Oletko kuullut konmari:sta ? Jossa vähennetään vaatteita / muitakin tavaroita, että jää vain iloa tuottavat tavarat etc… suosittelen tutustumaan… Marie Kondo lupaa: “Siivoat kotisi perusteellisesti vain kerran, ja kotisi pysyy siistinä aina.” https://www.facebook.com/groups/1639895309610641/
Itseasiassa oon kuullut kyllä. Mutta vielä en ole innostunut (lue ehtinyt…) niin paljon, että olisin tutustunut enempää. Ehkä se on tää perinteinen… “ei se kuitenkaan meillä toimi” 😀
Taitovakasta kaksi siivoojaa pariksi tunniksi. Maksaa noin 80 euroa.
Oon monta kertaa miettinyt. Mutta aina vielä rahoille on kuitenkin ollut muuta käyttöä. Mukamas. Mutta kyllä mä tän vuoden aikana vielä kokeilen. Pyydän vaikka synttärilahjaks! 😀
Ah, todellakin!! Ja samaa siivooja-ajatusta miettinyt. Tällä hetkellä kun tekee hommia lähinnä kotoa käsin, en oo viittinyt, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun mun työmatka suuntautuu taas Helsinkiin ja autossa menee tunti suuntaan viis kertaa viikossa… En todellakaan aio sen lisäksi käyttää viikonloppuja siivoamiseen!
Tsemppikset. Kyllä se pyykki väkisin joskus ainakin vähenee, kun saa kakrut maailmalle. Eli ei ihan heti.. ? tosi lohdullista. Mut siks on hei siivouskalja(T)! ?
Mä en oo kyllä koskaan tarvinnu kaljan juomiseen siivoomista. 😀 😀 Ja oon muuten jotenkin vanhemmiten alkanu inhota sitä VIELÄ enemmän, ku ennen. Siivoominenhan on ihan paskaa! YÖK!
Mennään me joskus juomaan kaljaa! Ei siivota!
Ei hurise mankeli ei, kun ei sitä ole. Eikä silitetä usein. Mutta on toi aika masentava toi läjä 😉
Mä viikkaan aina telineeltä suoraan jokaiselle omat pinot. Se ei tunnu niin kaoottiselta.
Mä oon joskus maksanut lapsille silityspalkkaa myös ( tyynyliinat ja keittiöpyyhkeet) …. 😉
Mäkin viikkasin joskus vielä. Nyt on ihan lähteny lapasesta tää homma, kun himassa tulee vietettyä niin vähän aikaa. Tai sit tehtyä nekin ajat töitä. Ja se, jos mikä on hyvä (teko)syy luistaa kotitöistä. 😀
Kun me oltiin tenavia ja teinejä, niin saatiin pestä kotona vessoja (2kpl) / 10mk. Arvaa odotanko, että nuo omat muksut hieman kasvaa niin lanseeraan saman. Maksan ehkä euroina kuitenkin :).
Ja sitä teki teininä mielellään, koska meillä ei rahaa kasvanut taskuissa!
Just äsken katsoin epätoivoisena meidän puhdaspyykkikasaa, mutta tää sohva vei voiton. Jospa vaikka huomenna… Tsemppiä, yhtä tuskasta se on varmaan kaikilla :). ( Osa vaan väittää muuta..)
Aika hyvä idis, laittaa mukulat vessanpesuun! 😀 Täytyykin kokeilla. Ja hei, onneks ne pyykit pysyy puhtaina siellä kasoissakin. 😀
Oi, vessan siivous on parasta, mut tiedän! Siis ihan oikeasti tykkään siitä. Hanan kiillottaminen, peilin hinkkaus ja raivokas pytyn kuuraaminen, ah 😀 Imurointi ym onkin sitten pakkopullaa. Meillä pyykkien viikkaus alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun uusi satsi koneessa odottaa pääsyä narulle 😉 Ja kyllä ne minusta olis kaikkein helpoin ottaakin aina käyttöön suoraan telineeltä. Niitä telineitä tarvis vain aika monta. Ja oman huoneenkin niille tarvis kyllä… Mutta sitten ei tarvis vaatekaappeja ollenkaan! Ja säästyis hirveesti aikaa ja koko perhe vois relata enemmän sohvalla. Niin ja mun on varmaan turha mainitakaan, että meillä ei silitetä vaatteita? Mulla on pari paitaa, jotka pitäis aina silittää ennen käyttöä, mutta en koskaan käytä niitä. I wonder why… 🙂
Hahah, toi on muuten totta! Mieti jos olis ihan oikea pyykinkuivatushuone! Ei tarttis ku sinne ripustella ja sieltä hakea. Loistoidis!
Muahhahhaa. Mäkin olen miettinyt, että kenellä oikeasti on aikaa silittää?! Oman äitini muistan näin joskus tehneen..sillä oli sohvan takana silitysrauta ja se katseli telkkua samalla. Höyryraudan tuoksu oli kyllä kieltämättä kotoisa..
Meillä on yläkerran aulassa pyykkiteline ns. kestorekvisiittana. Rottinkituoli saa päälleen aina kaikki puhtaat pyykit, eipä kukaan vieraista taida tietää siinä tuolia olevankaan. Auta armias jos joku tätä tulee kuitenkaan arvostelemaan..saavat jumankauta olla iloisia, että kyse on PUHTAASTA pyykistä. Meillä pojat saa lajitella muuten sukat. Hate it.
Imurointia vihaan niin paljon (se oikeasti nostaa mulla jotkut agret pintaan ja jos mahdollista en halua olla edes kotona kun imuroidaan..), että olen “ulkoistanut” homman täysin miehelle. Samoin ikkunanpesun. Maksan vaikka mieluummin.
Onnea hitsisti uusiin haasteisiin. I believe in you. 🙂 Mekin päätettin hypätä. Hui gamala! Nyt lasi punaista nitron korvikkeeksi.
Sylvia
Mun äiti kans silitti KAIKEN. Siis ehkä tennissukista lähtien. 😀 Tuntitolkulla se vietti sen höyryraudan kanssa aikaa. Toisaalta muistan, että niinä hetkinä sen kanssa pysty käymään parhaat keskustelut. Kun se sai tehdä jotain ja samalla jutskailtiin. Ja se tuoksu, se on kyllä legenda.
Heeeei, tsemppii hyppyyn!!! IIIIK! <3
Siivouksen ostamine on fiksuinta mitä voi parisuhteelleen tehdä ! Vai mites teillä nämä kotityöt jakaantuu ? Heli Vaaranen sohaisi muurahaispesään kirjoituksellaan. Mulla soi usein päässä R.Scarryn kirjasta lause “äidin työt ei lopu koskaan”. Ei lopu ei. Meilä käy siivooja 1 krt/kk, parempi olisi se 2 krt/kk, mutta taloudellisen tilanteen takia oli päädyttävä tähän. Tosin tänään kyseisen lafkan pomo laittoi tekstarin, että eivät pysty enää hoitamaan tuota 1 krt/vko. Mukava yllätys sunnuntaipäivään – loistavaa asaiakaspalvelua !
Mä kyllä uskon sen! Ja myös parasta, mitä voi itselleen tehdä. Meillä kyllä mies on joutunut ottamaan tosi isoa roolia kotitöissä, kun mä olen tehnyt viime ajat niin paljon duunia. Mies kyllä tekee, mutta vain ne pakolliset. Ja sit jos mä en tee mitään, hommat kasaantuu jne. Eli perus. Kyllä mä niin ton siivojan ees kerran kuussa haluaisin…
Meillä käy siivooja, juurikin sen kaksi kertaa kuukaudessa. En luopuisi enää. Ainoa mainittava miinus on se, että ennen siivoojan tuloa on ihan pakko edellisenä iltana itse “vähän raivata maisemaa” eli kerätä pois lattioilta niitä leluja, pöydiltä posteja ja telkkarin edestä tyhjiä kahvimukeja… Siivouksen “pakkopäivästä” ei siis pääse eroon edes siivoojaa käyttämällä, mutta tokihan se helpottaa, kun ylinen tulee ja tekee sen suurimman työn. Voisi käydä useamminkin…
Ja nuo pyykit: päivittäin. Joka aamu yksi koneellinen pesuun, edellinen kuivuriin ja sieltä valmistunut viikkaukseen. Paitsi siis nyt, kun pesukone on rikki.
Mä olen tositosi huono käyttämään kuivuria. Kyllä meiltä siis sellanen löytyy ja lakanat ja pyyhkeet siellä kuivataan, mutta vaatteet levitetään melkein poikkeuksetta narulle. Ja sit kun muka aina on niin helvetinmoinen kiire, vippastaan vaan ne narulta myttyyn ja uudet kuivumaan. Ja ah, kierre on valmis! 😀
Minäkään en silitä koskaan. Kaikki silittämistä vaativat vaatteet olen poistanut kaapistani. Mies kulkee lievästi ryppyisissä kauluspaidoissa, mutta se on ihan hänen oma valintansa 🙂
Puhtaan pyykin pinoja ei myöskään tule, kun laittaa kuivat pyykit telineestä suoraan kaappiin. Yleensä pestään kunkin perheenjäsenen pyykit per koneellinen, siitä on kätevä lajitella kaappiin, kun ei tarvitse miettiä, kenelle tämä sukka kuuluu 🙂
Kyllä on yritetty. 😀 Useimmiten lopputulemana juuri tämä.
Niin että jos jollain on suositella hyvää siivousfirmaa pk-seudulla, niin kuulisin mielelläni !
Mä oon muutamasta blogista lukenu sellasesta ku Freska..? Olikohan..? Ainakin hyviltä kuulosti kokemukset. 🙂
Mä en oo nähnyt kodinhoitohuoneessa tasoja muutamaan kuukauteen…. Puhtaat pyykit on pinossa siellä 😉
No hitto, ku meillä ei oo lainkaan kodaria! Oliskin ihanaa saada ne pyykit ees sinne piiloon. 😀
Kuivausrumpu, paras ostos ikinä :). Ei enää pyykkitelineitä, sieltä suoraan vaan rummusta puhdasta päälle! Ja suoraan voi viikata kaappiin, jos jaksaa ja viittii ;). Meillä se meinaa kertyä kasoiksi kodinhoitohuoneeseen ja sieltä kaivellaan.
Silittäminen on jotain niin kamalaa että en edes muista missä mokoma rauta on. Silityslaudan muistelen nähneeni jossain pölyn ja hämähäkin seittien alla.
Keittiö (tiskiallas ja se muu taso siinä) on oltava siisti aamuisin. No okei, ainakii sen verran että kahvit mahtuu keittämään ja leivän vääntämään 😀
Ja mitä pyykkeihin tulee niin mä en usko että meidän pyykkikorissa on edes pohjaa, en oo kuukausiin nähnyt!! Aina sitä pyykkiä sikiää jostain just ko luulit että tää oli tässä.
Hemmetti.
Joo, ei silitetä. Jotain kauluspaitoja ja juhlavaatteita mahdollisesti muutaman kerran vuodessa, siinä se. Meillä kanssa lapsuudessa äiti ja isä silittivät kaiken. Tyyliin sukat ja pikkuhousutkin! Ja harrastavia lapsia oli liuta siinäkin perheessä + uraa luovat vanhemmat. En tajua. Kysäisin joskus äidiltä, että MIKSI?! Se totesi, että silittäminen oli jotenkin meditatiivista. Omaa aikaa tai jotain. Ooookei.
Meillä ei ole kuivuria. On kaksi isoa pyykkitelinettä, joista toinen on välillä jopa tyhjä. Ja perheessä siis viisi henkeä. Meillä pestään ehkä yksi koneellinen pyykkiä joka toinen päivä ja viikonloppuisin 2-3 koneellista. Kone on iso, sen sisältö mahtuu just ja just yhdelle pyykkitelineelle. Pesemme vain täysiä koneellisia. 70 % pestävistä on sitä 40 asteessa hinkattavaa kirjopyykkiä. Mustat mukana. 10 % on 60 asteessa pestäviä, 10 % hienopyykkiä ja 10 % valkoisia tai vaaleita käyttövaatteita.
Meillä ei ole pyykkikaaosta eikä -kriisiä kovinkaan usein. Pyykit nostetaan koneesta hyvin lingottuina ja ravisteltuina kuivumaan. Neuleet, mekot ja kauluspaidat kuivaan henkareissa. Jos on illalla pesty koneellinen, niin melkein puolet niistä kuteista katoaa parin seuraavan päivän aikana suoraan narulta käyttöön. Loput tulee viikattua kaappeihin ennen kuin seuraava koneellinen täytyy ripustaa. Viikkaamiseen menee ehkä viisi minuuttia ja kaappeihin viemiseen toiset viisi. En tiedä, miksi, mutta musta tää on ilmiömäisen kätevä ja näppärä systeemi. Vielä kun saadaan kodinhoitohuone remontoitua niin että pyykkitelineet voidaan säilyttää siellä, niin tilanne on täydellisesti hallussa. 🙂
Tykkään kotitöistä, mutta inhoan pyykkäystä, silittämisestä puhumattakaan! Mutta saatan joskus hankkia mankelin, koska rakastan silitettyjä lakanoita! Ne päätyvät aina ryppyisenä sänkyyn. Tai ehkä hankin kuivurin, sekin suoristaa.