Mä oon aina ollut enemmän sellanen aamuvirkku. Illalla uni saapuu jo aikalailla ajoissa ja töihin olen aina mennyt mieluummin aikaisin ja päässyt myös aiemmin, kuin toisinpäin. Mutta kyllä näiden koulupäivien herätys klo 5.30 ei jaksa naurattaa enää yhtään.
Hattu nousee epäsäännöllisen työn tekijöille ja muille heräilijöille. Täysin epäinhimillistä touhua.
Mitä kouluun tulee, tänään oli äärimmäisen inspiroiva päivä. Näyttöprokkiksen aihe on lapasessa ja ajatukset jo toteutuksenkin suhteen varsin hyvällä mallilla. Enää pitää siis toteuttaa. Piiiiikku juttu.
Tänään en toteuta kuitenkaan enää mitään. Aion pitää sohvaa paikoillaan kaikin mahdollisin keinoin. Pääasiassa kuitenkin makaamalla.
Ja huomenna en herää viis kolkyt. Älkää tekään.
-Päivi-
Juu ei tartte herää huomen 5.30 vaan 4.30. 😀 Pahimpina aamuina kello soi 3.40. Eihän se tosiaan aina jaksa naurattaa, paitsi siinä vaiheessa kun töistä pääsee klo 12 ja on oikeastaan koko päivä vielä edessä. 🙂
Ristus!!! Eihän toi ole aamua, se on ihan yö. Miten oot saanu rytmin käännettyä niin, että jaksat? Huh, aika sissi olet! 🙂
Teen 2-vuorotyötä ja viikko voi sisältää vaikkapa 3.40, 9.00, 7.00, 5.30 ja 8.00 -heräämiset. Siis nämä yhden viikon aikana, ja seuraavalla viikolla sitten taas erilaista settiä. 😀 Että ihan kauheesti ei ole rytmiä, mutta yritän aina herätä viimeistään ysiltä, että sais iltasin untakin ennen ku kello herättää.
Tosi aikaisin kun herää, niin mä ainakin olen niin zombi, että toimin vaan automaattisesti ja ehkä sitten töissä alkaa aivotkin toimia.
Ihan jäätävää! Mä kuolisin tollasen rytmittömyyden aiheuttamiin rytmihäiriöihin. 😀 Haha!
Juu, en kans herää. Kolmas aamu tällä viikoa kun kello soi 4.15. Jippii:/
No hyi helvetti! Tsemppiä!
Jee mun kello soi vasta 5.45 😀 ei ollenkaan paha siis!
On! Kamala! Hyi!
Minullakin soi vasta 05:38. Pitää olla ensinnäkin torkutusvara, nykyään jo some-vara että ehtii syömään aamupalan somettaessa ja silti saa juosta töihin. Kiitos liukuvan työajan ei haittaa jos joskus (yleensä aina) töissä on vasta 07:07. Pyörällä pääsisi puolet nopeammin mutta tykkään kiduttaa itseäni ja juoksen osan matkasta.
Hullu mikä hullu. Mutta oikeastaan ei näihin nyt enää kuole. Alkaa olla jo valoisaa työmatkan aikana, ja se on hienoa se 🙂
No sää oot kyllä ihan hullu! 😀 Mä olin joskus enemmän aamuvirkku. Nyt tuntuu että vuodet on imeny mehut niin, että mikään uni ei riitä. Harmittaa. Haluisin olla sellanen reipas aamumummo, joka herää kuudelta rauhassa aamukahville. No en oo. 😀
Kyllähän tämän vielä itse kestää, että kello soi aamusta 5:20. Mutta kurjinta on silloin, kun pitää mukaan aikaiseen lähtöön napata lapsetkin. Herättää ennen kuutta, jotta varmasti ehditään päiväkodille ovien auetessa.
Voi kammo! Kuolisin tohonkin!
Ja varmana herään 5:20 kun ei tarttis. Aamuvuoroon pitää.
Huomen sitä ei olis. Mut varmana herään.
Se on muuten just aina noin! Et sit ku ei tarttis, ni ihan vissivarmasti herää.
En taatusti herää 5.30, tämä yö on mennyt niin vähillä unilla… Viikonloppuisin vedellään kymmeneen… zzzzzz….
…ei kun siis tämä VIIKKO on mennyt niin vähillä unilla… Nojoo, pitäisköhän siis jo mennä sinne nukkumaan? 😀
Mäkin aina suunnittelen veteleväni kymmeneen. Ja sit herään kuitenkin kasilta. Sit mietin, et no päikkärit. Mutta en malta niitäkään! 😀