Siivotessahan se meni. Viikonloppu. Tai meni ja meni. Eilen vähän yritettiin ja illaksi suunnattiin synttäreille. Niiden kemujen jälkimainingeista ollaankin “nautiskeltu” tänään koko päivä.
Pätkän huoneen sisusteluja ollaan saatu sentään eteenpäin. Vieläkään en ilahduta kokokuvilla huoneesta, koska ihan valmista ei ole, mutta muutamia poimintoja huoneen fiiliksestä saatte kuitenkin. Tunnelma on tuolla ihan omanlaisensa. Raikas, valoisa ja poikamainen. Legoukko-taulutkin muuten onnistuivat, jopa yli odotusten. Niistäkin tarkempaa matskua myöhemmin.
Nyt kun pojan huone alkaa olla valmis, onkin aika pikkuhiljaa keskittyä koulun alkuun. Koulumatka on vielä opettelematta (ou nou!), reppu hankkimatta (kääk!), oma kotiavain teettämättä (sekin vielä!) ja “miten mää oon näin vanha, että jo toinen lapsi menee kouluun” -paniikkikin vielä panikoimatta (kahden viikon sisään se iskee, for sure!).
Elokuu tuntuu tulevan jotenkin epäreilun pian. Vaikka tämä(kin) kesä on ollut työntäyteinen ja rankkakin, olen kerrankin muistanut myös vähän nauttia. Valosta, ystävistä, elävästä kaupungista, terasseistakin. Jotenkin haikeaa, että kohta tämä taas loppuu. Millä sen ikuisesti kestävän pimeän ja kuolleen ajan taas jaksaa..?
Mielin määrin kahvii ja Beroccaa, vissiin. 😉
-Päivi-
