Viet tuon ämpärin mennessäs.

Pariskuntien ei kuulu viettää koko ajan aikaa yhdessä. Tässä nyt ollaan oltu muutama päivä aika tiiviisti toistemme niskoissa ja pikkuhiljaa alkaa tuntua. Eilen illalla isäntä otti yllättäen hatkat ja oli useamman tunnin ikäänkuin hukassa. Meinasin ensin, että yläkerrassa tuo varmaan, mutta ei vastannut huuteluihin. Pihallakin kävin toljottelemassa, mutta en tohtinut huudella perään. Mitä ne naapuritkin olis…

Ehdin käydä jo mielessäni perinteisen skenaarion miehestä, joka lähtee “vaan kioskille ostamaan tupakkaa”, eikä koskaan palaa. Olis ollu kyllä yllätyksellinen veto. Varsinkin mieheltä, joka ei tupakoi.

Löyty se sit viimein muutaman tunnin jälkeen. Oli ollu varastossa kaikki ne tunnit. En kysellyt tarkemmin kun ymmärsin, että loma oli jo pisteessä, jossa vuorivillapaalit ja tikkuinen lautatavara on mua parempaa seuraa.

Jännät asiat myös kärjistyy melkeinpä riidoiksi asti. Ote tältä aamulta:

Minä: Voisitko viedä roskat?

Mies: Voin joo. Mutta onko ne ees täynnä? Voisko niitä vähän taas sulloa, ku siellä on kuitenkin tilaa?

Minä: Ei siellä nyt ole mitään tilaa! Onpa vaarallista viedä roskapussi, jos se ei kerran ole niin täynnä, ettei sitä meinaa saada kiinni!

Mies: Tässä perheessä arvostetaan aivan liian vähän roskapussien sullomista. Sinne mahtuu vielä vaikka mitä!

Minä: No hän sulloo ihan keskenään sitten vaan. Ei mua ainakaan huvita tunkea näppejäni tonne jugurttipurkin kansien ja vesimelonirääppeiden joukkoon! Voisko ne nyt vaan viedä?

Mies: Viedään, viedään…

Tuli aavistuksen mieleen tämä…

Kaipa se omanlaistaan sketsiä on tämä elämä. Baari tosin jäi välistä. Tällä kertaa.

-Päivi

Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

8 Replies to “Viet tuon ämpärin mennessäs.”

  1. Meillä ei ikinä keskustella roskiksen viemisestä. Mä en koskaan vie roskista. Mutta. Lajittelu on meillä viety ihan äärimmilleen. Jugurttipurkit erikseen. Ja muut muovit. Ja jugurttipurkin kannet tulee taas eri laatikkoon. Pahvit erikseen. Kompostit myös. Alan pikkuhiljaa oppia vaiks ensin luulin, ettei mun tarvii….

    1. Tuo on ihailtavaa, todella! Meillä oli alkuun silloin sellanen quatro select-roskis, kun tähän muutettiin. Mutta sehän ei riittänyt mihinkään! Tyhjennys oli kahden viikon välein, eikä sitä (ainakaan silloin) saanut useammin. Vaihtoehtona olis ollu ottaa tavallinen roskis sen lisäksi ja maksaa siis kahdesta. Päädyttiin siis vaan tavalliseen. Pahvit, lasit ja metallit koitetaan kierrättää (eli kerätään varastoon ja viedään kerran vuodessa :D).

  2. aaaahhhaaahahhaaa raah raah 😀

    1. Buhahahahah! 😀

  3. Meillä menee ehkä vähän toisin päin, että on enempi outoa, jos ei olla koko aikaa saman katon alla. Ei osaa nukkua ilman toista jne. mutta ehkä tää johtuu siitä, että on kasvettu yhteen jo niin nuorina 😀 Eikä oo kyllä haitannu yhtään, tähänkään päivään mennessä (ens kuussa 14 vuotta takana), että toista näkee koko ajan. Kivahan se vaan on 🙂

    1. Toi on oikeesti sulosta. <3 Mua lähinnä pelottaa, mitä tää sitten joskus on, kun lapset muuttaa pois kotoa ja jäädään kaksin. Varmaan toisen pienikin liike ärsyttää. 😀

Vastaa