Kuten varmaan on ollut luettavissa, tämä on ollut aikamoinen viikko. Jostain kummasta olen saanut haalittua samalle viikolle niin paljon ohjelmaa, tekemistä, valmistelemista ja järjestelemistä, että muutama aika syvä epätoivon hetkikin on viime päiviin mahtunut. Jollain ihmeen kaupalla asiat järjestyy kuitenkin aina jotenkin. Meilläkin jäi monta maalipurkillista ja nakuttelua vaille, mutta kun aikaa ei ole rajattomasti, on vähän priorisoitava.
Nyt on kuitenkin jotakuinkin valmista ja avataan ovemme huomenna täysin vieraille ihmisille. Yläkerran tajusin ilmoittaa suljetuksi, joten sinne on tietysti raahattu kahmalokaupalla tavaraa, mutta väliäkö tuolla. Pääasia, että kämppä on jotakuinkin siinä kunnossa, että jonkun kehtaa tänne päästää. Toisaalta sluibasinkin hiukan. Tämä on kuitenkin meidän koti, lapsiperheen koti. Meillä on sormenjälkiä ja kaakaotahroja ja pirunmoinen läjä kenkiä. Mutta se on kaikki meidän kodin näköistä.
Juuri nyt uuvuttaa, mutta onneksi kohta saa painaa pään tyynyyn. Jännityksellä odotan, mitä viikonloppu tuo tullessaan. Toivottavasti nähdään!
-Päivi
P.S. Olen hirveän huonosti ehtinyt vastata kommentteihin, mutta lupaan kiriä ne kiinni, kunhan tämä viikonloppu on purkissa.
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Tulipa tässä mieleen, että hotsittaisko sua tehdä videokierros – tällasille lukijoille, jotka ei nyt pääse sinne saakka tutkimaan teidän nurkkia. 🙂
Ideahan on loistava! Ehkä mä rohkenen… 😉
Oli kiva käydä eilen! Nätti koti teillä ja nostan hattua urakalle, minkä olette tehneet! Etenkin iso valoisa veranta ja piha.. oih!
Tykkäsin eniten juuri näistä lapsiperheiden kodeista, jotka oli valoisia ja toimivia!
Ihana pikkukaupunki näytti muutenkin parastaan, oli niin lämmin ja kaunis päivä. Kengät ehti kastua siinä ap kuurossa, mutta kuivui ja unohtui äkkiä.
Ja kun täältä Tampereen kupeesta tultiin niin toki merenrantakaupunki viehättää, Porvoo vilahteli mielessä myös. Jotain samaa. Ei kyllä valitettavasti satamaan sit ehditty.
Mietin, että kun järjestätte näin hienoja päiviä niin kaipa teillä on mukavan yhteisöllinen meininki siellä. Toivottavasti!
Kiitos vielä 🙂
Voi vitsi, niin hienoa, että kävit! Oli kyllä aikamoinen viikonloppu tarinoineen ja kävijöineen. Eilen saatiin jopa yksi vieras, joka oli käynyt tässä meidän talossa jo 40-luvulla. Aika huikeita kohtaamisia!
Ja kiitos kauniista sanoista! Piha on kyllä kamala… 😉
[…] mukaan kirjaprojektiin. Tunsin porukan entuudestaan ja oltiin viimeksi mukana myös avointen ovien puutalotapahtumassa pari vuotta sitten, joten vastasin aika epäröimättä kyllä. En oikein ollut ihan varma, mihin olin lähdössä, […]