Peruspäivä jota ei ole

Yhteistyössä UKKO.fi

Viime syksynä olin polttaa itseni loppuun. Kävin päivätyössä, tein iltaisin enenevässä määrin erilaisia kirjoitustöitä useille toimeksiantajille ja yritin samalla puristaa valmiiksi markkinointiviestinnän oppisopimusopintojani. Siihen päälle tietysti perhearki harrastuksineen, pyykkeineen ja koekuulusteluineen, ja olin jo ihan tosissaan aika piipussa. Jouluvapaat osuivat onneksi otolliseen paikkaan, sain raapustettua lopputyöni valmiiksi ja tammikuun lopussa juhlin tutkinnon läpäisyä.

Tein monta kuukautta ajatustyötä sen tiimoilta, mitä tulisin tekemään valmistumiseni jälkeen. Olisin saanut jatkaa oppisopimustyössäni vakituisesti, mutta rankan syksyn jälkeen ymmärsin, että siinä tapauksessa kirjoitustyöt olisi jätettävä kokonaan tai ainakin minimoitava. Sisällöntuotanto oli kuitenkin se, minkä koin parhaiten osaavani ja mistä eniten pidin, ja pidän edelleen. Samaan aikaan yrittäjyys hirvitti. Halusin kuitenkin ainoastaan työllistää itseni, en kasvattaa bisnestä saati pyöritellä paperibyrokratiaa loputtomiin. Lopulta päätin kokeilla siipiäni itsenäisesti ja aloittaa itseni työllistämisen kokeilemalla kevytyrittäjyyttä tämän postauksen yhteistyökumppanin, UKKO.fi -palvelun kautta. Käytännössä olen päässyt keskittymään töihini ulkoistamalla paperirumban, lakisääteisen sen, tämän ja tuon UKKO.fi -palvelun hoidettaviksi. Enkä ole katunut.

Millaisia itsensä työllistäjän työpäivät sitten ovat? No mun kohdalla ainakin ihan ehtaa sekameteliä ja sillisalaattia. Parasta työssä on vapaus ja juurikin se duunien ja kaiken muun arkisen elämän soljuminen luontevasti yhteen. Hommia on hankala aikatauluttaa kahdeksan ja neljän väliin ja useimmiten teenkin työni aamukahdeksan ja iltakymmenen välillä. Tämän työn siunaus on toisaalta myös samalla sen kirous. Kokonaan töistä vapaata päivää on yllättävän hankalaa ottaa. Usein, jos päätän pitää yhden päivän vapaana, siihen ilmestyy ainakin yksi pikaisia toimenpiteitä vaativa tehtävä.

Mitä tällainen itsensä työllistävä sisällöntuottaja sitten tekee? Kirjoittaa aika paljon. Suunnittelee ja toteuttaa sisältöjä lehtiin, someen, blogiin, asiakkaiden verkkosivuille ja opastaa ja kouluttaa. Hoitaa joidenkin asiakkaiden viestintää, markkinointia ja tiedottamista myös käytännössä. Seuraa eri kanavia mahdollisimman tiiviisti ja on myös valmiina reagoimaan nopeasti.

Mitään perustyöpäivää ei siis ole, mutta esimerkiksi viime perjantaini näytti tältä:

klo 6.45 Herään vanhimmaisen tömistellessä alakertaan aamupalalle. Olin antanut itselleni aamuarmoa ja laittanut herätyksen vasta tunnin päähän, mutta lojun hereillä sängyssä tunnin ja nousen vasta pienempien lasten kanssa samaan aikaan.

klo 7.45 Laitan kahvin tippumaan, avaan koneen. Tsekkaan saapuneet viestit, päivitän muutaman some-sisällön, vastaan pariin sähköpostiin ja hörppään kahvin. Selailen muutamaa blogia ja käyn läpi some-kanavat.

klo 9.15 Meikkaan ja koitan sukia tukkaani kuntoon. Vastaan ohessa nopeasti muutamaan viestiin.

klo 10 Palaveri uudesta työkokonaisuudesta lähikahvilassa.

klo 10.40 Jatkan töitä kahvilassa. Suunnittelen ja ajastan asiakkaiden some-sisältöjä, tarkistan kalenterini ja sovin yhden haastattelun. Poden asukriisiä ja eksyn selailemaan mekkoja tulevaa blogigaalaa silmällä pitäen.

klo 12 Suuntaan ihanan rönsyilevään kotiin tekemään haastattelua ensi vuonna julkaistavaa kirjaa varten. Kuvia on ottamassa ihana ja taitava Tuija.

klo 13 Haastattelusta suuntaamme kirjaporukan kanssa nauttimaan rauhallista lounasta.

klo 14 Palaan kotiin ja jatkan töitä olohuoneen nurkassa nojatuolissani. Välissä käyn tyhjentämässä ja täyttämässä tiskikoneen, ojennan riiteleviä mukeloita ja heitän kanat uuniin ja riisin tulille. Valmistelen blogipostausta ja vastailen yllättävään työpuhelusumaan.

klo 16.45 Lähetän pojan treeneihin ja hoputan tyttöjä. On pelipäivä ja suuntaamme koko loppuperhe palloiluhallille. Miehellä on illalla soittokeikka ja hän lähtee roudaamaan kamoja keikkapaikalle. Nuorimmaisen joukkue esitellään edustuksen pelissä, joten mukaan pitää muistaa myös peliasu ja koristossut. Vanhimmainen esiintyy erätauoilla tanssiryhmän kanssa ja vaatii lettejä. Itse hoidan ottelun some-viestintää ja huomaan tarkistaa puhelimen akun. Melkein täynnä, onneksi.

klo 21 Suunnataan voitetun pelin ja jälkipuintien jälkeen kotiin, mies lähtee keikalle. Lapset syövät iltapalaa ja hoitavat iltapesunsa. Pakataan keskimmäisen pelikassi valmiiksi aamun turnauslähtöä varten ja tehdään eväät.

klo 21.45 Saan lapset nukkumaan ja pääsen kirjoittamaan tarvittavat raportoinnit illan ottelusta.

klo 23 Raportti on valmis, teen illan viimeiset somejaot ja tarkistan vielä seuraavan päivän aikataulut. Tiedossa on kaksi lehtikeikkaa.

klo 23.30 Suljen koneen ja sammutan valot.

Useimmiten päivät noudattavat juuri tällaista hieman epämääräistä kaavaa. Välillä olen menossa koko päivän, kirjoituspäivinä nyhjään kotisohvalla villasukissa. Koska toimeksiantajia on monia ja erilaisia töitä paljon, elän symbioosissa kalenterini ja erilaisten to do -listojen kanssa. Kaikki langat on oltava käsissä itselläni, koska kukaan muu ei duuneja mun puolesta seuraa tai suunnittele. Kuten ei muidenkaan yksinyrittäjien.

Mitään auvoisen tyylikästä kahvilapalaveria toisensa perään tämä työ ei, ainakaan mun kohdalla ole. Suurin osa duunista tapahtuu kotimme sotkuisen olohuoneen sotkuisen työpöydän ääressä. Tai sohvalla. Jonkun verran työskentelen kirjastossa, joskus istahdan kahvilaan (joissa ei muuten näillä main ole koskaan wifiä).  Enemmän siis ihan raakaa datan hakkaamista kuin edustamista ja lattea.

Tämän koko työ- ja perhepaletin kasassa pitämisen lisäksi en ole kaivannut kirjanpidollisia töitä alkuunkaan ja olen kokenut UKKO.fi -kevytyrittäjyyden ainakin tässä, vielä toimintani alkuvaiheessa, helpottavaksi ja näppäräksi. Käytännössä sovin itse asiakkaideni kanssa keikoista, teen työni sovitusti ja lopulta laskutan tekemästäni työstä palvelun kautta. UKKO.fi hoitaa paperityöt, työnantajan lakisääteiset sivukulut ja maksaa palkan tililleni, kun asiakas on hoitanut laskunsa. Tästä puolestani tehtävästä paperiduunista maksan 5% jokaisen lähettämäni laskun alv:ittomasta loppusummasta ja palvelun tarjoamasta helppoudesta maksan kyllä juuri nyt kovin mielelläni. Lisäksi UKKO.fi -asiakaspalvelu on aivan killeri. Vastaus tulee oikeasti saman tien ja hommat hoituu ilman turhia venkoiluja. Arvostan.

Vanha y-tunnukseni on melkeinpä liipaisimella odottanut käyttöönottoa jo useamman kuukauden, mutta vieläkään en ole kevytyrittäjyyden helppoudesta ollut valmis luopumaan. Alkuperäinen ajatukseni oli jatkaa kevytyrittäjänä vuoden loppuun ja omanlaisensa välitilinpäätöksen jälkeen pohtia, kaivanko pölyttyneen y-tunnukseni hyllyltä, vai jatkanko tällä hyväksi havaitulla ja iisillä linjalla jatkossakin. Se jää nähtäväksi.

Lisätietoja UKKO.fi -palvelusta kannattaa kurkata TÄÄLTÄ.

-Päivi

Yhteistyössä UKKO.fi