Pakko myöntää, että tämä vuosi on alkanut kohdallani aavistuksen kankeasti. Fyysinen kankeus on toki samaa luokkaa viime vuoden kanssa, käydäänhän tässä jo visusti neljääkymmentä, mutta myös henkisellä puolella kone on yskähdellyt. Olen lueskellut muiden innokkaita ja toiveikkaita ajatuksia alkaneen vuoden varalle, saamatta itse kiinni vastaavasta positiivisesta ajattelusta ollenkaan.
Tuli sellanen epäröinti. Ja sitä seurasikin jo melkoinen varmuus siitä, etten osaa kuitenkaan, enkä varmasti pärjää ja tämä haihattelu on nyt vaan parasta lopettaa, marssia kunnon ihmisten tavoin arkisin margariinitehtaalle, lämmittää lauantaisin sauna ja tarkistaa lotto, aloittaa sunnuntait kävelyllä ja valmistaa pataruokaa, silittää illalla lasten vaatteet valmiiksi ja mennä nukkumaan ajoissa. Tehdas kun se siellä puskee savua jo aamuseiskalta.
Ja kun siinä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Niinhän sen kuuluu mennäkin. Minä tässä viallinen olen, ei elämä.
Sen verran monta päivää olen syövereissäni jo vellonut (yksin tietenkin, puhuminenhan on ihan yliarvostettua) että päätin ottaa toiveikkaista ihmisistä mallia ja miettiä tulevaa vuotta. Sillai toiveikkaasti just. Tavallaan olen tehnyt tätä ajatustyötä mielessäni jo pidempään, sen jäädessä kuitenkin aina kesken. Kun pitäisi vaan keskittyä niihin asioihin, joista tulee onnelliseksi. Ei se elämä sen vaikeampaa lopulta ole.
Sittenhän jää enää mietittäväksi, mitkä nuo asiat ovat. Mikä tekee sinut onnelliseksi vuonna 2016?
Tuntuu hassulta listata toisaalta niin päivänselviä asioita, mutta joskus tekee hyvää kirjoittaa nekin ylös, muistutukseksi itselleen. Mun onnellisuus-asioita juuri nyt ovat: perhe, ystävät, vapaus, kirjoittaminen, kahvi, musiikki, kirjat, kävely, matkat, koripallo, koti, parisuhde.
En tehnyt varsinaisesti yhtään lupausta tälle vuodelle. Mutta oli tuo lista kuinka hassu ja lapsellinen tahansa, siinä on asiat, jotka on mulle tärkeitä ja joista tulen onnelliseksi. Kaiken järjen mukaan, mitä enemmän näitä sisällytän elämääni, sen onnellisempi olen. Ärsyttävän yksinkertaista.
Varmaan se arjen siivoaminen selkiyttää elämää yhtä lailla, kuin kaappien siivoaminen kotia. Niillä tärkeimmillä asioilla ja astioilla pääsee aika pitkälle. Ylimääräisistä ja turhista on parempi päästä eroon.
Tätä se joutenolo teettää; keittiöpsykologiaa! Mutta joskushan näitä juttuja on hyvä miettiä, jospa se nakkisoppa-arki ei ottaiskaan niin paljon kuulaan vuonna 2016.
Mitkä on sun onnellisuus-asioita ja tuleeko elettyä niiden mukaan?
Taidan mennä keittämään kahvit. Jos tulis heti hiukan onnellinen olo.
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Henkistä kankeutta on ollut liikkeellä, ja oletin sen kuuluvan ikään, elämänvaiheeseen ja masentavaan talveen joka ei vieläkään ole muuttunut lumeksi ja ihaniksi talvipäiviksi – on vain hämärää ja liukasta..
Myttyilyn syövereissä listasin vuoden ensimmäisinä päivinä omiksi tärkeiksi asioikseni; perheen, kodin ja ammatin jonka olen ehdottomasti halunnut. Unelmakarttaan laitoin muutamia haaveita ja tavoitteita tulevalle vuodelle, ja lupasin lakata murehtimasta.
Onnellista vuotta 2016 toivotellen Tanja
Myttyilyn syövereissä! Miten ihanasti sanottu. <3
Erittäin hyviä tärkeitä asioita ja murehtimisen lakkaaminen; ehdottoman hyvä idea.
Kaunista vuotta!
Kiitos ajatusten herättelystä! Minutkin tekee onnelliseksi perhe. Lisäksi liikunta (jooga, salitreeni, kahvakuulajumppa, metsälenkit, kävely koiran kanssa metsässä). Listallani on myös matkustelu ja yleensäkin uusien paikkojen näkeminen, uuden kokeminen ja oppiminen. Kirjoittaminen ja kuvaaminen. Itseni hemmottelu… Näillä jos elämänsä täyttäisi, eipä sitä paljoa muuta ehtisikään 🙂
Ihania asioita! Ja tärkeintä on juuri se, että ne on itselle tärkeitä. 🙂 Työkin on tärkeää, riippuen tietysti siitä millaista se on, myös ehkä onnellisuutta tuovaa. Ja jos ei työ, niin usein ainakin työkaverit.
Hienoa alkanutta vuotta!
Veit taas sanat suustani. Valeäidin blogissa oli hyvä kirjoitus “rikas, rakas, raskas elämä”. Uusi vuosi alkoi hienosti miehen kanssa tapellen. Olisi edes ollut ystävä, joko kertoa ja itkeä sitä, mutta kun ei ole. Äidit ympärillä saa kakkosvauvoja – itse olen aina halunnut useamman. Kaikki vaan meni niin raskaan kautta tämän ekan kanssa. Ja nyt on vielä nämä ainaiset riidat miehen kanssa. Raskauskilot pitäisi pudottaa ja aloittaa dietti kaikkien superreippaiden ihmisten tavoin. Ja tulevat lomamatkat varata, olispa vaan rahaa enemmän. Jotenkin tosi tosi paskoissa fiiliksissä alkoi tämä vuosi. Onneksi on toi lapsi – siitä saan tosi paljon iloa ja onnea. Ja liikunta auttaa – kunpa pian pääsisi hiihtämään. Kärpäsmiesten hiihtolenkkejä hidastamaan.
No voi äh! Toisaalta (en halua olla mikään positiivinen naminami-hemmo, mutta) onneksi osaatte riidellä. Kaikille se ei ole niin helppoa ja sitten kun ne asiat jää hautumaan… ydinpommi pamahtaa helposti jossain vaiheessa.
Toivon sulle mahdollisimman paljon liukkaita latuja, armollisuutta itseäsi kohtaan ja onnellisia hetkiä. <3
Eipä yhtään hassumpi idea listata itselle tärkeitä asioita, jouluviestiä laatiessa tuli ajatelleeksi ainakin menneen vuoden tapahtumia, mutta syvällisemminkin voisi pohtia vuoden alussa ja lopussa, mitä on jäänyt mieleen, mitä toivoisi tulevalta, mitä sitä taas tavoitellaan, jne. Viime vuoden lukutavoitteeni, Raamatun lukeminen läpi, jäi surkeasti kesken, joten tänä vuonna tähän pyritään uudella innolla. Uskon että se tekee onnelliseksikin. 😉 Lisäksi tietenkin läheiset & rakkaat, ystävät, omat harrastuksentapaiset, kaikenlaiset uudet proggikset, mahdolliset matkat ja muut. Ei niin selviä tavoitteita mutta jonkinlaisia hahmotteluja kyllä pyrin tällaisissa taitekohdissa tekemään. Ruotsinopeni neuvo kantaa tänäänkin: “hyvin rukoiltu on puoliksi tehty”. Ihanaa alkanutta vuotta!
Tuota juuri samaa mietin, että ei nämä ihan varsinaisia tavoitteita tai lupauksia ole, mutta hahmotelmia siitä, millainen hyvä elämä voisi olla.
Kaunista alkavaa vuotta sinullekin! <3
Kiitti hykerryttävästä kirjoituksestasi! Eihän niitä onnellisuuden ja toiveikkuuden ajatuksia voi väkisin kenenkään pääkoppaan tunkea. Ne tulevat sinne ajallaan – jollekin enemmin ja jollekin myöhemmin. Eikä niitä margariinitehtaita Suomessa monta ole, joten emme me kaikki sinne
mahdu töihin… Mukavaa vuoden jatkoa!
Hear hear! Eiköhän ne Raision rypsit tule valmiiksi ilman meidänkin panosta. Koska sitä tarvitaan muualla. 🙂
Hienoa alkanutta vuotta!
Upea tuo -auringonkukka ja tyttö- kuva!!!