Kymmeniä käveltyjä kilometrejä, useita vesikelloja, satoja valokuvia, muutamat tennarit, korut ja unkarilaiset viinit ja makkarat rikkaampana istun taas turvallisesti kotisohvalla. Olihan reissu! Lyhyt, ytimekäs ja avartava. Kaikki siirtymät meni lopulta kuin onnen kaupalla nappiin, vaikka alkuun jännitin unkarilaisia takseja ja julkisia. Sen sijaan Helsinki-Vantaalla onnistuttiin hyppäämään väärään bussiin, eikä päästy laakista oikealle parkkialueelle. Just niin meitä.
Yksi paha pettymys tosin reissulla koettiin. Tai minä koin. Minut tuntevat tietävät, että matkin mielelläni vieraita kieliä. En voi sille mitään, kuuluu pakettiin. En siis näitä kieliä ymmärrä, enkä osaa puhua, mutta väkisin lipsauttelen (yleensä täysin väärissä paikoissa) lauseita, jotka mielestäni selkeästi muistuttavat kyseistä kieltä. Mainostekstit on myös pakko lukea ääneen. Köpiksen reissullakin mies kulki aina pari metriä edellä, kun sitä hävetti. 😉 No, unkaria on mahdotonta matkia. Kieli on liian lähellä venäjää, sisältää liikaa öökkösiä ja zetoja, eikä siitä saa kiinni. Minut on lyöty, reissu oli pilalla, en ala! Jouduin siis paremman puutteessa nappaamaan kohteeni saksalaisista kanssaturisteista. Brötchen!
Bimboilusta pidetään kiinni myös ulkomailla…
Reissu oli mukava, mutta ihana olla taas kotonakin. Oma sänky houkuttelee jo siihen malliin, että pidemmän postauksen matkasta jätän suosiolla huomiselle. Ehkä muutama siivu paprikamakkaraa vielä iltapalaksi. Ettei fiilis heti katoa. 🙂
-Päivi-
Kuulostaa mainiolta reissulta, vaikka unkarin matkiminen ei sitten luonnstunutkaan 😉
Oli kyllä kiva reissu, vaikken kielestä ihan kiinni saanutkaan… ;)-Päivi-
Huomasitko muuten sellaista juttua, mikä mulle kävi vähän väliä Budapestissa? Vähän väliä käännyin, kun luulin suomalaisia kulkevan ohi! Jotenkin ne ääkköset ja konsonanttiläjät lauseissa vaan kuulosti välillä nopeasti suomelta! 😀 T. Petra
No tavallaan joo! Mutta ässät suhahteli usein kuitenkin venäjän tyyliin, joten ei se ihan sit kuitenkaan… Mut voin kyllä kuvitella, että suomen kieli kuulostaa ulkolaisten korviin just siltä. :D-Päivi-
Ai että miten ihana matkakohde tuo Budabest varmasti oiskaan! Olen ihaillut blogiasi. Kerran aiemmin jo tänne eksyin ja nyt sattumalta uudestaan. Tykkään tavastasi kirjoittaa sekä kuvistasi. Varsinkin siitä, missä lapset juoksee kesällä valkoiset mekot päällä. Millainen kamera sulla on käytössä? Kuvaatko järkkärillä vai pokkarilla? Mä vain haaveilen tuollaisista kuvista. Meillä on joku Canonin PowerShot, kuvaajassa ei tietty voi olla vikaa ;)t: Kati
Hei Kati! Kiva kun eksyit uudelleenkin! 🙂 Mä sain vuosi sitten synttärilahjaksi järkkärin, Nikonin D3100. Tykkään tosi paljon, vaikka myönnän että olen aika laiskasti kameraa opetellut… Mun kuvailu perustuu siihen, että räpsin satoja kuvia ja poimin vain onnistuneimmat julkaisuun. ;)Tervetuloa uudelleenkin poikkeamaan ja kiitos kivasta kommentista! :)-Päivi-
Moi! Kiva kun vastasit! Ite olen haaveillut Olympus Pen Litestä tai vastaavasta, mutta kun tutkin sitä tarkemmin, kamera vaikutti ehkä hiukan liian vaativalta harrastelijalle. Saas nähdä, edellisellä mennään vielä jonkin aikaa. Takuulla poikkeankin vielä uudestaan! Tällä hetkellä blogisi on yksi suosikeistani!-Kati-
Muakin just harmittaa se, etten oo saanu aikaiseksi tutustua kameraan oikeesti kunnolla, vaan vetelen tietyillä säädöillä koko ajan. Oon ehkä vähän laiska… Mutta ihan tyytyväinen kyllä kuviin näilläkin asetuksilla. ;)Kiva, kun poikkeilet! :)-Päivi-
Siis tuo kuva on niin ihana. 😀 😀 😀 😀
Hahaha! Aina yhtä apinana! 😀