Jokaviikkoinen ystävämme maanantai. Pyytämättä se vaan ilmestyy, normaalisti heti sunnuntain jälkeen, toisinaan maanantait seuraavat toisiaan ihan perjantaihin asti. Kun kaikki vaan menee sillä “lusikallinen paskaa housuissa” -henkisellä linjalla. Maanantai vapauttaa mukulat häkeistään. Kämpästä on yhden päivän aikana ehtinyt tulla pelkkä perse ja kotiin palatessa olohuoneesta löytyy silmät selällään ja sormet rakkuloilla yksi, joka “ei oo […]
vanhemmuus
Viinaanmenevä mutsi, eli kun homma lähti borta från lapanen
Se on kuulkaa. Kerran kun antaa periksi, paluuta ei ole. Ei menny opettajille öljyjä, ei. (koska käytin ne luonnollisesti itse) Meni viinaksia! Kuitenkin tällaisessa kuplaisessa, kovin juhlavassa muodossa. Voitin sisäisen körttini! Olen huojentunut. Ja jos nyt lasten koulumenestys kärsii, aina voi syyttää niiden korkkiin kompastuvaa mutsia. Öhö öhö. T: nakkiMUTSI – ammattikasvattajien paheksuma jo vuodesta […]
Ees yks pieni marsu?
Meillä käydään aina tasaisin väliajoin keskustelua lemmikeistä. Tai pikemminkin siitä, miksei meillä lemmikkejä ole. Vetoan kerta toisensa jälkeen allergiaan, josta sekä minä, että niiskuttava esikoinen kärsimme. Vaan ei auta. Pienin kiharapää on vienyt ajatuksen pidemmälle ja ratkaissut ongelman jo useampaan kertaan. Kas näin: Lapsi: Mutta entäs vaan pieni marsu? Te voisitte pysyä poissa sen tieltä. […]
Sopiva ikä.
Tiedättehän te ikäkriisit. Ne tulee helposti yllätyksenä ja pyytämättä, nappaa otteeseensa ja yht’äkkiä huomaatkin viimeiset puoli vuotta vahdanneesi lisääntyneitä ryppyjä silmäkulmissa ja pelänneesi hallitsematonta virtsankarkailua, joka kohta on kuitenkin väistämättä edessä. Mulla oli ehkä Pohjois-Euroopan rankin kolmenkympin kriisi. Se alkoi pikkuhiljaa 27-vuotiaana ja raivasi tiensä aina kolmekakkoseksi asti. Viisi vuotta enemmän tai vähemmän omien ratkaisujen, […]
Yök, en syö! (ja pipoarvonnan voittaja)
Että mää kärsin taas. Ootteko joskus kokenu vastaavan tilanteen, vai ollaanko me vaan maailmankaikkeuden kusisimpia kasvattajia? Maanantai-ilta. Kammetaan töistä kotiin. Vastassa odottaa kaksi, joilla on nälkä, koska “koulussa oli pahaa ruokaa” ja yksi kintuissa tarhasta kotiin kulkenut, joka on muuten vaan pahalla tuulella, koska maanantai. Jääkaappikin huutaa, tosin vain tyhjyyttään. Paskapaperi on loppu, joten viimesimmät […]
Oodi miehelle.
Onhan se. Sellanen perusmies. Jättää sukkia lattialle ja roskia pöydälle. Ei saa tavaroita millään omille paikoilleen. Se nukahtelee kesken lauseen ja on harkitsevaisuudessaan raivostuttava. Tuntee kaikkia mahdollisia tunteita, mutta sisäänpäin. Se vaihtaa autoon renkaat aina vähän liian myöhään ja ärsyttää koko naapurustoa paukuttamalla rumpuja. Jääräpääkin se on. Mut sit kuitenkin. Se on maailman kiltein mies. […]
Vajakki.
Mä oon ennenkin valitellut tästä. Kun väsymys tuntuu olevan ainut ystävä, energiaa ei riitä mihinkään ja ne pienet vapaahetketkin käyttäisi mieluiten nukkuen. Oon kuitenkin melkein poikkeuksetta laittanut kaiken tän kaaos-arjen piikkiin. Koska onhan sekin totta, että jos useampi arkipäivä viikossa menee kaavalla työ-koti-harrastus-koti-työ… ei siinä kovinkaan rutkasti mihinkään muuhun jää aikaa. Mutta kai ne tunti […]
Niinku Pipsa Possun vanhemmat.
Kyllähän te tiedätte. Arjen keskellä tulee joskus oltua vaan ihan paska vanhempi. Annettua lasten katsoa liikaa telkkaria ja pelata pleikkaa, koska niin vaan pääsee itse paljon helpommalla. Ruoanlaittohommissa menee just sieltä, mistä aita on matalin. Lasten tärkeät päiväkuulumiset menee useammin kuin kerran viikossa täysin ohi korvien. Kaikkein paskin juttu on kuitenkin se jatkuva, aivan turha […]