Siinä se mun aprillihuijarini on. Ihan vaan kokonaan 12-vuotiaana. Vein tytön tänään syömään juhlan kunniaksi. Ihan kaksin. Ja tuli sellanen pakahduttava onni. Tästä tyypistä on kasvamassa hieno ihminen. Osaa käyttäytyä. Osaa nauraa. Ja mitä isommaksi on kasvanut, sitä enemmän uskaltaa heittäytyäkin. Lapsi, joka oli ennen kouluikää niin ujo, ettei selvinnyt edes kerhokuvauksesta itkemättä, on nykyään […]
vanhemmuus
Tulikohan vahingossa pilattua lasten elämät?
Aloin tuossa koulusta tullessani bussimatkalla muistella omaa nuoruuttani. Sitä yläaste-aikaa. Kuinka kipeästi sitä kaipasi pois kotiseudulta. Mä olisin ihan välttämättä halunnut tuolloin muuttaa Jyväskylään. Sukulaisten luona Keski-Suomessa vietetyt lomat saivat mut ihastumaan kaupungin letkeään elämänmenoon. Juuri sopivan suuri kaupunki, eikä tällainen pikkukylä. Ja sit siel oli toi Body Shop. Mitä muuta 90-luvun 14-vuotias tarvitsi? Ei […]
Vapaana kasvaneet.
Lähes jokaisessa päiväkotiryhmässä, koululuokassa, harrastusporukassa ja kerhossa on ainakin se yksi. Se, joka sylkee, vie kavereilta pipot päästä, viskoo tavaroita, pomppii ja keekoilee. Terrorisoi pyörremyrskyn lailla päiväunia, välitunteja, ruokatunteja ja retkiä. Usein touhullaan suututtaa, ärsyttää, itkettää ja jopa satuttaa kavereitaan. Se tyyppi, joka riisuu joulujuhlassa paitansa ja loikkii kesken esitysten istuimilta toisille. Se, jota opet […]
Ruuhkismutsin pelastajat, osa 1; Äänikirjat.
Oon täällä ennenkin maininnut, että ollaan aina luettu lapsille paljon. Mä olen itse tykännyt kirjoista, tarinoista ja mielikuvitusmaailmoista lapsesta saakka ja sen saman intohimon halunnut tuoda myös lasten ulottuville. Eipä nuo tosin mitään himolukijoita ole kukaan (ainakaan vielä), mutta kaksi vanhinta kuitenkin lukevat jotain. Akkareiden lisäksi poika kuluttaa Kapteeni Kalsareita ja legendaarisia Osku-kirjoja, esiteini haukkaa […]
Eipäs, juupas, emmätiä!
Mä aina tuolle meidän esikoisella valitan, kun se on niin jumalattoman päättämätön. Oli kyse sitten koulupäivän housuvalinnasta tai siitä, lähteekö hän mukaan kylään, päätös ei koskaan synny hetkessä tai tuosta vaan. Koska emmätiä ja entästää ja joskuitenki ja kutoisaalta. Tytön ollessa pienempi muistan seisseeni ainakin vartin marketin jäätelöhyllyllä, kun hän ei vaan kertakaikkiaan osannut valita […]
Mutta entäs äiti?
Kuinka monta kertaa olenkaan, niin täällä blogissa, kuin ihan live-elämässäkin huokaillut helpotusta siitä, että lapset alkaa olla jo aika isoja. Ihan oikeita pieniä ihmisen alkuja, joiden kasvua seuraa innoissaan ja malttamattomana. Ylpeydellä ihmettelee, kuinka hienoja tyyppejä niistä on kasvamassa. Toisaalta tamppaa omaa päätään kantohankeen, kun tietyt asiat ei meinaa mennä perille, vaikka niitä kuinka pikkunuppeihin […]
Hashtag esiteini.
Nää maanantait on kyllä ihan killeriä matskua ihan mihin tahansa ehkäisyvalistus-vihkoseen. Tänään mua odotti kotona tällänen #esiteini. “Jaa kanankoipia? No voiko sen riisin ees keittää erikseen?! Uunissa paistettu riisi on #MAAILMANHIRVEINTÄ! No tee sitä makaroonimössöös! Laitaksä siihen jotain kermaa?! HYIIIIII! Mä vihaan kermaa ihan kaikessa! Mä en syö sitä, koska se on maistuu #KAKALTA! Mä […]
Ekan seiskan tyrmäys.
Esiteini tuli ennen joulua keittiöön ja tokaisi huolettomasti: “Mä sain siit äikän aineesta seiska pual. Onkse hyvä?” SEIS! Pysähdytään hetkeksi. Mitä sinä olisit vastannut? No. Meillä kävi niin, että molemmat vanhemmat oli toisistaan tietämättä vastanneet samalla tavoin. Että ei se oikein ole. Ihan ookoo, mutta ei, eihän se hyvä numero ole. Pystyisit parempaankin. Ja että […]
Luumahdus.
Huomenna lupaan herätä reippaasti. Olla aurinkoinen ja hyväntuulinen. Lupaan olla valittamatta väsymystä tai pimeyttä. Nautin aamukahvistani, heitän vitamiinit kitusiini ja voisinpa jopa koittaa syödä jotain. Ehkä jopa herään hiukan aiemmin, ihan vaan siitä ilosta, että pääsen taas töihin! Meillehän osui tuo yrjöbingon täysosuma taas joka talviseen tapaan tiistaina. Tai oikeastaan aika vaatimaton osuma vielä tässä […]
Mut yks pikku juttu jäi hoitamatta.
Mä välillä mietin, tätä arkea nimittäin. Että miten kaikki jotenkin katoaa ja puuroutuu siihen pohjaan palaneeseen arkikattilaan. Aamulla tuskailee, et vitsi ku väsyttää ja loppuispa tää päivä äkkiä ja illalla miettii, että miten se päivä meni niin nopeesti. Viikot suorastaan juoksee ohi ja arkeen on niin kamalan helppo kadota. Toistetaan konemaisesti samoja rutiineja, ollaan ankeita […]