Oli tänään vähän ahdistava aamupäivä. Olin tehnyt valtavasti töitä yhden prokkiksen kanssa ja tittididiii, viime hetkellä onnistuin sössimään osan hommasta taivaan tuuliin. Vähän kiristymistä, jonkinmoista itkuntuherrusta ja pienimuotoista voimasanojen käyttöä saattoi siinä olla muutaman tunnin ajan havaittavissa. Olin ihan varma, että koko homma on aloitettava alusta ja työn parissa menisi koko seuraava yö. Kaikille äiti-, […]
ruuhkavuodet
Ruuhkavuosirakkaus
Mä olin tuossa männä päivänä aivan viimeistä harmaantuvaa hiuskarvaa myöten täynnä. Tiskiä, pyykkiä, pölyä, hiekkaa, rojua. Sitä perkeleen nakkikeiton vääntämistä ja jumalatonta tavaramäärää, mikä täytti kaikki huushollin tasot. Keittiön pöydällä lojui sulassa sovussa astiat, hiuspinnit, kirjoja, askarteluja, äitienpäiväkortit, muropaketit, korvikset, rikkinäiset aurinkolasit, mainosposti, Monopoly ja yhdet sukat. Kyllä, sukat. Keittiön pöydällä. Olin hakannut silmät lautasina […]
Ahdistava, opettava, rakas äitiys
Mietin pitkään, mitä kirjoittaisin äitiydestä. Olenko ehkä sanonut jo kaiken aiheen tiimoilta noina vuoden muina, ihan tavallisina päivinä, vai tyytyisinkö hehkuttamaan äitiyden ylivertaista hienoutta. Vaikka sitähän äitiys ei yksistään ole. Äitiys on ahdistavaa, vaikeaa, omalle epämukavuusalueelle astumista joka päivä. On järkyttävää huomata entisen rauhallisen itsensä muuttuneen raivoavaksi hirviöksi tai rennon hippiajattelun muuttuneen sääntönatsiudeksi. Omia lapsiaan […]
Ja seinissä on sen pysyvyys
Se on se unelma. Pienestä asti ohjattu tavoite, prinsessa, prinssi ja jos ei puolta valtakuntaa, niin ainakin yhteinen koti. Pieniä pulleita jalkoja ja keiteltyjä tuttipulloja. Sisarusrattaat ja yhteistä perheonnea. Rakkautta niin, että savupiippu puskee pinkkiä. Harva varmaan pysyvyydenhuumassaan ymmärtää edes ajatella, kuinka nämä, usein jo aika nuorena tehdyt päätökset suuntaviivoittavat koko loppuelämää. Lapset ja nimet […]
Uneni, uneni, miksi minut hylkäsit
Mä olin joskus nuorempana ihan surkea nukkuja. Nukahtaminen on harvoin ollut kovin hankalaa, mutta keskellä yötä heräily muodostui jossain vaiheessa ongelmaksi. Etenkin, kun herääminen tarkoitti helposti parin, kolmen tunnin valveillaoloa keskellä yötä. Silmät tillillään sitten epätoivoisesti yritin saada unta, pyörin ja hyörin lakanat ruttuun ja lopulta nukahdin helpottavaan uneen noin varttia ennen herätyskellon ujellusta. Sit […]
Voiko olla liian hyvin?
Aamulla heräilin rauhassa, join kahvit, puleerasin naamani ja lähdin juttukeikalle melkein naapuriin. Tunnin kuluttua palasin kotiin, kirjoitin jutun valmiiksi, valitsin ja muokkasin kuvat ja laitoin eteenpäin. Haukattiin muksujen kanssa lounasta ja kysyin pienimmältä, haluaako hän seuraavalle keikalle mukaan. Tallustettiin yhdessä seuraavaan osoitteeseen, jossa järjestettiin askartelupajaa. Pikkumimmi väritteli sen aikaa, että sain hommat tehtyä ja duunin […]
Hemmottelua väsyneelle + LivBox-ALE-koodi ja ARVONTA
Kuten juuri perjantaina valittelin, on itseni hoitaminen, saati hemmottelu jäänyt viime kuukausina (okei, kyllä kohta voi puhua jo vuosista…) äärimmäisen vähiin. Kaikki ei varmaan tiedä, saati uskoisi, että multa löytyy takataskusta myös kauneusalan perustutkinto, olen siis opiskellut kymmenisen vuotta sitten kosmetologiksi. Mutta mitäs ne puheet suutarista, lapsista ja kengistä olikaan…?! Tiedän siis varsin hyvin, miten […]
Räjähdys
Tulin tossa tänään miettineeksi, siinä puoliltapäivin, kun ensimmäisen kerran kurkkasin peiliin (näin sitä verkkahousuhöperöitymistä just vältetään…), että missä vaiheessa tässä on näin päässyt käymään. Peilistä ei katsonutkaan enää pirteä ja nuorekas, saati sitten nuori nainen, vaan väsynyt, harmaaihoinen ja takkutukkainen vanha akka. Silmäpusseihin olisi mahtunut säilöön vaikka yleensä taskuissa kulkevat kolikot ja tunkkaista naamaa piristi […]
Virallinen viikkauspäivä
Jossain historiallisessa opuksessa kehotetaan kovasti siihen lepopäivän pyhittämiseen, mutta meidän huushollissa on kyllä ainakin viime kuukaudet vuodet pyhitetty tämä viikon viimeinen päivä edes pienimuotoiseen raivaukseen. Ei tänäkään sunnuntaina auttanut kuin aloittaa aamu tyhjentämällä valtavat likaisten lasien tornit tiskikoneeseen ja koittamalla haravoida edes osa murusista pois pöydiltä ja lattioilta. Oma lukunsa on sitten noi pyykit. Legendaarinen […]
Melkein perillä
Niin että vielä kyllä lomailen ja maanantaina sitten niitä kouluhommia. Vaan ei siinä auta, kun herää sunnuntaiaamuna kylmässä hiessä, näkymätön veitsi kurkulla. Tuli ahdistus, paniikki, epätoivo. En saa sitä ikinä valmiiksi, en osaa, teen väärin, en pääse läpi. Niinpä istuin ilman aamukahvia koneelle ja aloin paukuttaa. Välissä itkasin epätoivoiset krokotiilin kyyneleet, hälytin opettajan (joka onneksi […]