Viisitoista vuotta sitten tähän aikaan hypistelin esikoislapseni äitiyspakkausta. Pesin ja viikkasin kummallisia yleiskeltaisia potkuhousuja, koetyöntelin tummansinisiä vaunuja olohuoneessa ja desinfioin valmiiksi tutteja ja pulloja. Esikoisen laskettuun aikaan oli toki vielä kolme kuukautta matkaa ja sitä ennen järjestettävänä yhdet häät, häämatka ja muutto, mutta halusin olla mahdollisimman valmis äitiyteen mahdollisimman varhain. Ihan niinkuin siihen voisi potkupukuja […]
perhe
Kun on niin hyvä, että tekee mieli rutistaa lapset ruttuun
Näin kaksi päivää ennen jouluaattoa alan olla noin 98,9 % varma, että tästä tulee kaikkien aikojen paras joulu. Tai omalla tavallaan se on sitä jo, ollut koko juhlaan valmistautumisen ajan. Kuten viime postauksessa teillekin avasin, tämä koko vuosi, mutta erityisesti sen alkupuolisko, oli mulle tosi vaikea. Samaan aikaan, kun sain toteuttaa yhtä unelmaani ja viimeistellä […]
Tänään olin onnellinen…
Meinasin aloittaa kirjoittamalla, että syksy on tuntunut raskaalta, ja niinhän taisin aloittaakin. Samalla kuitenkin tajusin sen olevan toistoa jo useammaltakin vuodelta. Usein juuri syksyt tuntuu raskailta, kun mennään pimeää kohti, ja ehkä tuo kertoo myös aika paljon itsestäni. Tulen suvusta, jossa on aina arvostettu tekijöitä. Vaikka pyristelen irti siitä, että ahkeruus tai työn määrä jollain […]
Nauti nyt, kun ne ovat isoja
Viime viikolla postilaatikkoon oli tipahtanut kirje esikoisen nimellä. Paperin yläkulmassa luki rauhoittavalla fontilla, mutta kuitenkin jotenkin pompöösein kirjaimin KUTSU RIPPIKOULUUN! Vaikka toki tätä oltiin tiedetty odottaa (ja ehkä hieman kakkubuffettiakin suunniteltu), hätkähdin kirjeestä vähän. Väittävät nyt pokkana, että lapsi on kohta viidentoista. Joka kuukausi lähempänä itsenäistymistä. Vastahan mä opin sen seurasta nauttimaan ja olemaan sille […]
Kuudes pelaaja
Se alkaa jo matkalla. Jokainen ihokarva sojottaa kattoon, kun padilla pyörii dokumentti Lauri Markkasesta ja NBA-komissaari Adam Silver kuuluttaa hänen nimensä seitsemäntenä kaikkien aikojan kovimman korisliigan varaustilaisuudessa. Repussa on Suomen lippu, kaulahuivi ja pelipaita. Jännitys tuntuu sormenpäissä ja kihelmöi ilmassa. Ollaan matkassa kaksin, minä ja poika. Kenellekään meidän perheen touhuja tai blogia seuranneelle tuskin tulee […]
Mikään ei ole varmaa
Olin ehtinyt perjantaina kehittää itselleni pienimuotoisen eksistentiaalisen kriisin. Oli taas hetki, jolloin mikään ei tuntunut miltään. Mietin tarvitsevani sekä lisää koulutusta että haastetta, pohdin, mihin erityisesti haluaisin suuntautua. En keksinyt vastausta. Heittäydyin sohvalle, kello näytti neljää. Kaikki tuntui valjulta ja tympeältä. Uppouduin lakoniseen somen tuijotteluun. Ensimmäisenä näin tuttavani päivityksen Facebookissa. Hän kirjoitti nähneensä vierestä terroriteon […]
Mutsin uhmaikä
Tasan kaksi koulupäivää siihen sitten meni. Lapset aloittivat koulunsa torstaina, ja jo perjantaina raahustettuani Robbie Williamsin keikalta väsähtäneenä kotiin, olin valmis viikkaamaan lapaseni tiskiin. Eteisen lattialla oli vastassa lenkkaria, reenikampetta, reppua ja lippistä, pöydällä pino päällystettäviä kirjoja ja jääkaapissa valo, joka sekin jotenkin erityisen himmeä. Mustikkamukavan liejuiset astiat levittivät mäskistä hajuaan tiskialtaassa ja helvetinmoinen banaanikärpäsyhdyskunta […]
Kesän 2017 parhaat
Tämä kesä on ollut vähän omituinen. Vaikka en itse hirmuisesti helteistä perusta, on kesän tuntu kieltämättä jäänyt hieman ohueksi, kun terassilla on joutunut värjöttelemään kevyttoppavaatteissa. Ehkä siitäkin syystä tuntuu omituiselta, että lähestytään jo elokuuta, hämärtyviä iltoja ja koulutarvikkeiden hankintaa. Onneksi lomafiilis ei oikeasti ole säistä kiinni ja kesä on ollut tähän asti varsin mainio monin […]
Keinulautailua
Joka kesä lapset matkaa jossain vaiheessa mummulaan Pohjanmaalle. Nähdään muuten aika harvoin, koska arki ja välimatka, ja meistä on ollut kivaa, että pääsevät viettämään aikaa isoäitinsä kanssa. Itse muistelen lämmöllä lapsuuteni mummulakesiä, kastetta aamuaurinkoisella mansikkapellolla ja iltauinteja tyvenellä lähilammella. Ja en toki etukäteen voi tietää, mutta saatetaan elää myös viimeisiä kesiä, kun koko kolmikko suostuu […]
5+1 askelta lastesi jakamattoman huomion saavuttamiseen
Vaikka isompien lasten vanhemmuus tuntuu monin tavoin huojentavalta ja osittain vapauttavaltakin, saattaa lasten itsenäistymisen myötä huomata itsessään myös yllättäviä tunteita. Kun on vuosikausia tottunut olemaan saatavilla 24/7, lasten kasvaessa vapautunut aika voikin herättää yllättäviä hylätyksi tulemisen tunteita. Että täällä minä nyt vaan kökötän tarpeettomana, kun lapsilla on kaverinsa ja harrastuksensa. Minust ei kukkaan välitä, eikä […]