Ja tapahtui niinä päivinä, että mutsilta meni selkä. Eikä ihan missä tahansa tilanteessa, vaan aamulla noustessani vessanpöntöltä. Aavistuksen juhlava olo tässä, kuulkaa! Suoriuduin kuitenkin tänään jollain ilveellä bussiin ja kouluun ja vielä takaisinkin. Äsken pääsin vihdoin kolmiolääkkeilleni ja sohvan lämpimään syleilyyn. Jäänen henkiin. Lähinnä siis vaan ärsyttää. Puolitoista vuotta lähes oireettomana ollut välilevyongelma siis otti […]
minä itse
Well, hello!
Koko päivä, viikko, ehkä jopa kuukausi on pelastettu! Me saatiin liput Adelen Tukholman konserttiin! En tiedä, montako huutomerkkiä tarvitaan osoittamaan, kuinka innoissani ja iloinen olen, mutta laitetaan nyt vaikka viis!!!!! Noin. En ole mikään kovin hanakka keikoillakävijä noin yleensä. Koska kiire ja köyhyys ja semmoset. Mutta sit on muutamia artisteja, joiden keikoille olen haaveillut pääseväni […]
Kiukku – itku – totuus
Olen joskus aiemminkin saattanut mainita tuon meidän nuorimmaisen temperamentista. Että sitä kyllä mimmiltä löytyy, eikä hän sitä juuri arkaile käyttää. Ja hyvähän se tytössä on tietty määrä pikkuperkelettä olla, ettei tässä koko ajan pahenevassa vihan ilmapiirissä jää jalkoihin. Puolensa tuo tenava pitää ja hyvä niin. Mutta viime aikoina on todella saanut purra hammasta ja venyttää […]
Tänään pinnalla
Maanantai. Need I say more? No ei varmaan, mutta sanon kuitenkin, koska se on ikäänkuin tän bloggaamisen idea. Tänään: – heräsin melkein tunnin liian aikaisin kummallisen liskojen yön jälkeen. Irtos naama ja ärsytti, kun uni loppui kesken. Vieressähän äijä tursotti kyllä varsin kovaäänisesti kellonsoittoon asti ja samaan selkeään tyyliin vielä vartin ylikin. Siinä vaiheessa, kun […]
Kiitospäivä
Ärsyttää myöntää, mutta olen aina ollut vähän luontaisesti negatiivisuuteen taipuvainen ihminen. Monella tavalla olen vähän hölmön sinisilmäinen ja haluan ajatella ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää, mutta pohjimmiltani näen lasin helposti mieluummin puolityhjänä, kuin puolitäynnä. Ihan paskaa elämänkatsomusta, josta olen yrittänyt (varsin laihoin tuloksin) opetella pois, mutta kovin sitkeässähän tuo tuntuu istuvan. Kun kuitenkin just aina meidän autosta […]
Mä haluun, mä haluun!
Voitaisko olla hetki sellasia ihan törkeän pinnallisia? Unohdetaan maailmanrauhat ja hattaraiset sanahelinät ja ollaan tän yhden postauksen verran itsekkäitä ja turhamaisia ja mietitään vaan, että mitä just minä haluaisin joululahjaksi ökypukilta, jolta vois toivoa ihan mitä tahansa! Hirveästi tekee kuitenkin mieli aloittaa, että “tietty eniten toivon, että lapset ja läheiset pysyy terveinä ja onnellisina ja […]
“Ku mä haluisin taas vähän vaaleempaa…”
Mä melkein aistin kauhun kampaajani silmissä, aina silloin harvakseltaan, kun liikkeen ovesta sisään astun. Toisinaan päästän hänet helpommalla ja olen ihan vaan leikkuun tarpeessa. Aina silloin tällöin ilahdutan häntä kysymällä arasti “mites se värinpoisto…?” Kampaajallahan käyn nöin ylipäänsä liian harvoin. Herään siinä vaiheessa, kun böögin tilanne on lähellä katastrofia, kahden viikon kuluttua siitä muistan varata […]
Se päivä, kun teippasin housut jalkaan.
Harvemmin sitä aamunsa aloittaa vetämällä jesaria haaruksiin. Mutta tänäänpä oli sit just se aamu. Kaikki kamat pyykissä. Ja sillai purkka perseessä -tyyliin, ettei vaan voinu pyykkikorista käydä kaivamassa niitä vähiten likaisia. Ainoat puhtaat oli sellaset used to be-lempparifarkut, mikä siis meillä persevillä ja reitevillä tarkoittaa puhki hituneita haaroja. Hituman välistä viereiseen reisimöhkäleeseen hinkkaava iho taas […]
Lyhyempi työviikko, pidempi pinna
Otsikon “pidempi pinna” -osa varmaan huvittaa just nyt mun miestä aika paljon. On ollu nimittäin rouvalla joitain päiviä huivi aavistuksen kireellä tässä. Tullut vähän sitä kuuluisaa kaikenlaista harmia. Monesta suunnasta, napakoita veemäisiä lämäreitä. Niitä oon kiukutellu. Että ihan turha yhtään pyöritellä silmiä siellä nojatuolissa nyt. Tuo lyhyempi työviikko on mulle tuttu juttu jo useammastakin työpaikasta. […]
Tyttöjen Oslo
Muutaman viikon jälkeen olo alkaa pikkuhiljaa tasottua. Edelleen satunnaiset muistikuvat saa aikaan hillittömiä naurukohtauksia, eikä kännykän kuvasaldoa parane kauheasti kesken työpäivän vilkuilla. Jos ollenkaan. Tämä meidän tyttöjen matka Osloon oli lopulta spontaanien päähänpistojen summa. Jo vuosia oltiin puhuttu, että sitkylläjoskusvielämennään. Lontooseen, sinne me mennään. Vitsi ku meille tulee hauskaa siellä Lontoossa! Sit vaan, ku on […]