Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Kuva Emmiltä. En oikein tiedä, miten aloittaisin. Muuten kuin kiitoksella ja kiitollisuudella. Eilisessä Inspiration Blog Awards-gaalassa tämä mun neljäs lapseni, nakit ja MUTSI sijoittui tuomariston valinnoissa kolmen parhaan Lifie-blogin joukkoon. Siis satojen upeiden, ammattimaisten ja viimeisteltyjen blogien joukosta! Pääsy kärkikolmikkoon tuntui hienolta […]
minä itse
Yritysunelmasta kaatuneeksi unelmayritykseksi
Tuossa muutama päivä sitten Nuorgamin Emmi laittoi mulle viestin. Voisiksä nyt kohta kertoa, että mikä tämä Hilma on, ku sä siitä joka postauksessa vihjailet? Siinä kohtaa tajusin, että tuosta ajasta on totta tosiaan tullut jo kuluneeksi niin monta vuotta, että todennäköisesti uusien ystävien lisäksi myös lukijoissa on ihmisiä, jotka eivät ole koko Hilmasta kuulleet. Ja […]
Nyt sitä kehorauhaa!
Tiedättekö, mua sitten jaksaa hämmästyttää tämä maailma, jossa me vielä vuonna 2016 elämme. Maailma, jossa joidenkin mielestä toisen ihmisen vartalo on yhteistä omaisuutta, jotain, josta voi julkisesti puhua, jota voi luvatta koskettaa, jota voi häikäilemättä häpäistä. Hämmästyttävimmältä tuntuu se, että varmasti useimpien naisten jossain elämänsä arkipäiväisessä tilanteessa kokema herjaaminen, lääppiminen tai olomuodon häpäisy ei riitä, […]
Arkikuva 32/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Juuri viime viikolla ehdin miettiä, että on ollut vähän kaukana nämä tuntemukset tässä viime aikoina. Kun on ollut sitä kieltä vyön ja tulta persiin alla. Ei ole oikein ehtinyt pysähtyä taaskaan sen ääreen, mikä oikeasti on arjessa tärkeintä. Nämä ihmiset, nämä hetket. […]
Se täydellinen aamuhetki
Yhteistyössä Vaasan Mä rakastan sunnuntaiaamuja. Rakastan vastakeitetyn kahvin tuoksua, painotuoretta sanomalehteä ja hiljalleen heräilevää taloa. Tämä kolmen koululaisen, yhden freelancerin ja yhden vakiotyöläisen arki kun on muuten aikamoista sekametelisoppaa, pyrin ainakin tämän yhden viikottaisen aamuhetken pyhittämään itselleni. Kun pääsin mukaan Indiedaysin, Blogiringin ja Vaasanin yhteistyökampanjaan, pohdiskelin millaisia elementtejä tuohon mun viikottaiseen rauhoittavaan aamuhetkeeni kuuluu. Arkisin […]
“… ja muistathan olla reipas?”
Se syntyy kirpeänä kevätpäivänä, parkaisee silloin kun on ulkona raikas hengittää. Se on potra ja pieninenäinen. Vähän tukkaa, mutta reipas tyttö. Se kasvaa höpötellen ja laulellen. Sillä on pyöreät punaiset posket, tiukat saparot ja pulleat pienet kädet. Se ajelee pienellä vihreällä pyörällään juttelemaan naapuruston vanhuksille ja tutustuu omatoimisesti ympäristöönsä. Se on niin reipas tyttö. Kouluun […]
…mutta kuka sinä olet?
Tiedättekö, välillä mulle tulee sellainen vähän hassu olo. Mä olen kirjoittanut tänne auki osin syvimpiä ja ahdistavimpia tuntojani aina yksinäisyydestä parisuhteen vaikeuksien kautta vanhemmuuden kipuiluihin. Toisinaan joku ääneen ihmettelee, miten uskallan tai kehtaan. Olen kuitannut asian joskus yksinkertaisuudellani, toisinaan olkia kohauttamalla. Vaikka saatan olla kova juttelemaan muuten, vaikeista asioista puhumista en ole koskaan hanskannut. Mulle […]
Hiuskriisi vol. 437
Rakkaat nakkimuijani, on taas puolivuosittaisen hiusosion aika. Hetken aina menee hyvin, toiseen hetkeen ei ehdi/jaksa ajatella koko hiuskypärää, mutta sit tulee se ratkaiseva hetki, kun tyvikasvu hipoo viittä senttiä ja ne harmaatkin alkaa sojotella sieltä ihan yllätyksenä ja pyytämättä. Nyt on se hetki. Kaiken päälle nyt on vielä vähän kiirekin. Se kampaaja kun onkin jo […]
Arkikuva 27/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. No ni. Tämän siitä saa. Heti, kun osoitin edes seitsemän prosentin nousua varsin lysähtäneeseen vireystasooni, flunssanpirulainen meni ja kaatoi petiin. En muista, koska olisin viimeksi käynyt lenkillä, vaikka joku aika vuosi sitten lenkkeilin aika säännöllisestikin. Laiskistumisen myötä onkin jälleen ollut havaittavissa peräosaston […]
Kehu puoliso päivässä
Miksiköhän se on niin vaikeaa? Kauniiden asioiden sanominen, hyvän mielen tuottaminen, koskettaminen. Kun rakastuessaan sitä tuijotti mielitiettyään lasittunein silmin tuntikausia, leperteli kauniita sanoja, eikä malttanut pitää näppejään erossa toisen iholta, 15 vuotta myöhemmin kehutaan toista lohduttamalla, että olet sä joskus pahempaakin ruokaa tehnyt. Intohimo väljähtyy ja suhde arkipäiväistyy väkisinkin, ja niin sen oikeastaan kuuluukin. Ei […]