Miten nämä viikonloput menee aika niin äkkiä? Perjantaina sitä aina tuulettelee, että jes, nyt mää nukun ja lepää ja teen täntonjatän. Ja sit onkin taas sunnuntai, levosta ei tietoakaan ja täätoijatääkin jäi tekemättä. Onneksi kuitenkin aika kivoja juttuja on tämänkin parin päivän aikana ehtinyt tapahtua. Esimerkiks nyt olen/ollaan vaikka: – istahtanut parhaan ystäväni kanssa perjantaina […]
höpöhöpö
Kuistin syystunnelmia
Ajattelin ensin napata luonnoksista ihan oikean aiheen, mutta tajusin olevani täysin turta. Suru, pelko ja huoli eivät riitä kuvaamaan viime aikojen tuntoja. En saa kirjoitettua ulos ahdistustani rikki menneestä ihmisyydestä. Ainakaan tänään. Pysytellään nyt siis ainakin vielä kepeämmissä aiheissa. Mennään kuistille. Tähän kesähuoneeseen ihastuin talossa ensimmäisenä. Tuolloin kuisti oli vielä kauttaaltaan tummuneen männyn värinen, mutta […]
Ollaan vain
Nyt voi aika rehellisesti sanoa, että väsyttää. Tai paremminkin uuvuttaa. Eipä kovin usein ole käynyt yhden viikonlopun aikana liki tuhatta vierasta (jos edes koskaan yhteensä). Molempien päivien päätteeksi kitalaki oli kuin santapaperia ja jalat ei enää meinanneet kantaa. Eilen juostiin päivän päätteeksi vielä suoraan yhdessä muiden korisvanhempien kanssa järjestettyyn kisakatsomoon ja illalla oli kyllä aika […]
Säälisuklaa
Kuukausittainen itsesäälipäivä. Sade, harmaus, väsymys, tylsistyminen, unohdukset, liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Liian pienet piirit. Pikkukaupunkiahdistus. Mainitsinko jo väsymyksen? No se. Töiden jälkeen raahauduin haluttomana sateeseen talsimaan. Ilman sateenvarjoa. Ilman takkia. Kastuin ja vilutti. Vituttikin. Poikkesin matkalla kauppaan ja ostin itsesäälisuklaapatukan. Ahmin sen loppumatkalla sateessa ihan muina läskeinä. Kotona peilistä katsoi kauttaaltaan vettynyt muija ripsarit […]
Vuoden vanha nakki
Holy mutscamoly, nythän mä sen hokasin! Tämä rakas hömpänpömppäni, iltojeni ilo ja aamujeni riemastus, mun ikioma nakit ja MUTSI-blogi täyttää tänään yhden kokonaisen vuoden! Syyskuun ensimmäinen päivä viime vuonna, olen kirjoittanut ensimmäiset sanani nakkimutsina, jättänyt jäähyväiset Uskolalle ja Kaksplussalle ja ottanut uuden, itseni näköisen tavan tehdä tätä hommaa. Muistan, kuinka pelottavaa se kaikki oli. Olla […]
Vuosi sitten
Jos tuossa pari postausta sitten sanoinkin, ettei tämä ehkä ole ollut mikään elämäni kesä, niin viime kesä osui kyllä aika lähelle sitä. Oli Riikan reissu (josta varsinkin tulomatkan yhteinen ripuli teki ikimuistoisen), ihana Ahvenanmaan juhannus ja koko kesän kruununa voitettu MM-kisamatka Bilbaoon. Että ei sitä kesää kyllä ihan helpolla ylitetä. Tiedän myös toitottaneeni tuhanteen kertaan […]
Kiitos, kesä 2015!
Mun puolesta saa sataa. Nautin suunnattomasti viilenevistä illoista ja syksyn tuoksuisista aamuista. Elämän asettumisesta normaaleihin uomiinsa. Vaikka olin keväällä vähän murheellinen reissuttomasta kesästä ja suuri osa suvesta kului sadetta pidellen, oli tämäkin taas kuitenkin hyvä kesä. Ei nyt mikään “elämäni kesä”, mutta kuitenkin hyvä, valoisa ja antoisakin. Viime kuukausien kuvia kaivellessa, hymy nousi korviin monta […]
#pinaattilättygate
Kouluruokahan puhuttaa aina. Milloin joku kekkeruusi on mennyt rikollisesti (tai vaan nälkäisenä) ottamaan viidennen kalapuikon neljän sallitun sijaan, milloin nakkikeitossa ei ole nakkeja, milloin sapuska loppuu kesken. Kinder-peruna on jo joka ikäluokan legenda, vanhemmille väristyksiä aiheuttavat tilliliha tai kanaviillokki, nykyteinixit vetää naamavärkkiä rullalle jauhemaksapihveistä ja kasviskeitoista. On kuitenkin yksi kouluruokakeissi ylitse muiden. Pinaattilätyt ja nakit. […]
Itserakkausjuttuu
Mä olen monesti miettinyt, koska ihmiseltä katoaa se syntymälahjana saatu terve itsekkyys ja rakkaus itseään kohtaan. Luottamus ja tieto siitä, että on hyvä ja riittävä sellaisena kuin on. Suloistahan se on, kun pieni muksu heläyttää juuri kuulemansa Antti Tuiskun 16 askelta nuotin vierestä ja toteaa lopuksi tyynesti olevansa erinomainen laulaja. Tai kertoo menevänsä tapaamaan vanhoja […]
Tukkajuttu
Hiuskriiseilyni jälkimainingeissa sain lopulta varattua ajan kampaajalle ja rohkaistuin kuin rohkaistuinkin pätkäisemään löysän takapiiskani rikottuun polkkaan. Pari viikkoa olen saanut uuteen tukkaan nyt totutella ja kyllä mä vaan tästä lyhyemmästä tykkään. Toki pidemmässäkin on puolensa, mutta jotenkin tää on enemmän mun. Ja oon myös tottuneempi laittamaan lyhyttä. Lupasin teille jossain vaiheessa parempia kuvia, joten tässä […]