Miten mä jotenkin ajattelin, että tää homma alkais olla voiton puolella. Että kyllä se tuollainen muutamaa viikkoa vaille 15-vuotias on jo esittänyt väen vängällä useimmat keksittävissä olevat tempaukset, kumonnut kaikki vanhemmuusväittämät ja asettunut tukevasti muun maailman yläpuolelle. Ja toki nämä kaikki onkin hallussa. Mutta teini-ikäisyyden Chuck Norrista en osannut odottaa. Kaiken sen potkuhousupyykin, räkänenien, kuhmuihin […]
elämä
Onko hyvä elämä mitattavissa?
Huomasin yksi ilta tuijottavani olohuoneen ikkunasta ulos kimaltavan siniseen pakkassäähän ja miettineeni, että tekisi ihan hirmuisesti mieli ulos. Tuoksuttamaan pakkasta, kuulemaan hangen narahtelu toppakenkien alla, katsomaan kuuraisten ripsien takaa tehtaan piippujen kajoa. Kello oli jo aika paljon ja aamulla odotti aikainen herätys, joten päätin lopulta olla menemättä. Kauhea vähti toppavaatteidenkin kanssa sitten jonkun parinkymmenen minuutin […]
15 vuotta naimisissa – vinkki jokaista aviovuotta kohti!
Kyllä tuntuu hurjalta. Kaksi viikkoa sitten tuli nimittäin kuluneeksi kokonaiset 15 vuotta siitä, kun asteltiin vihille Tampereella. Siinä kirkossa, jonka urut olivat pakkasesta jäätyneet, mekossa, joka oli unelmieni puku korkeine kauluksineen, mutta joka nykyään jo vähän huvittaa. 15 vuotta. Se on aika paljon. Mutta koska jollain ilveellä on kajahtamatta selvitty yhdessä näinkin pitkä aika, päätin […]
Se sellainen maailman tavallisin ja onnellisin
Joskus se iskee ihan keskellä tuikitavallista maanantaipäivää. Olet aika kiireisen aamupäivän jälkeen viimeistelemässä töitäsi sohvalla, kun mukelot yksi kerrallaan tallustavat vielä ulkovaatteet kahisten ja posket punaisina olohuoneeseen. “Ai moi! Sä oot kotona!” ne kiljahtaa selvästi ilahtuneina. Ja sen sijaan, että ne ryntäisivät huoneisiinsa suljettujen ovien taakse, ne sulloutuvat kaikki kolme sohvalle viereen. Ne pulputtavat päällekkäin, […]
“Ku ei tikkua ristiin” – Otteita marttyyriäidin päiväkirjasta
Kaikki ne sanoivat, että näin siinä tulisi käymään, mutta en uskonut. “Minä en taivu”, vakuuttelin pöyhkeästi. Harjoittaisin uraauurtavaa modernia äitiyttä ilman menneiden sukupolvien painolasteja. En ohjeistaisi lapsiani viiskytlukulaisin sananparsin, enkä käyttäisi äitiysnäsäviisastelua, kun ne valittaisivat tylsyyttään. ENPÄ. Se vaan käy ihan huomaamatta. Tuosta vaan tavallisena tiistai-iltana sitä on yhtäkkiä livauttanut uusia farkkuja kärkkyvälle teinille, että […]
Henkinen kelkka, älä jätä!
Ikä on puhuttanut täällä blogissa(kin) muutamia kertoja. Lähestyvä kolmevitonen pääsi yllättämään ahdistavuudellaan reilu vuosi sitten ja onhan sitä konkreettisia ryppyjä, näppylöitä ja harmaita hiuksiakin ikä jo ehtinyt tuoda tullessaan. Mutta vaikka ikääntyminen on herättänyt monenlaisia mietteitä, pelkojakin, koen kuitenkin jokaisen vuoden vievän itseäni ihmisenä parempaan suuntaan. Jollain tavalla vuosi vuodelta huomaa olevansa rauhallisempi, rennompi, ja […]
Mainio ManU
Minähän en sillai ole mikään eläinihminen. Tai no tietysti olen 12-vuotiaana kinunut kääpiökania ja ratsastustunteja, haaveillut koiranpennuista ja kerännyt ojanpohjilta sammakonkutua ja kotiloita ruokittavaksi lasimaljaan. Yhden kinuamiseni sain läpikin. Meille muutti pieni pöljä kissanpentu, joka jouduttiin jo valitettavasti kahden viikon jälkeen sijoittamaan uuteen kotiin oman pahan allergiani vuoksi. Tuo allergia onkin varmaan yksi suuri tekijä […]
Heikko valo
Oi, ihana tammikuu. Tämä on mulle perinteisesti se kaikkein hankalin aika vuodesta. Kun loppuvuoden juhlakausi on ohi, tammikuinen arkeen laskeutuminen tuntuu joka vuosi poikkeuksetta ankealta. Taivas on matalalla. On kylmää, märkää ja rähmäistä. Eikä kyse ole siitä, ettenkö taistelisi. Imen monivitamiinia poreena, deetä suihkeena ja sesonkiappelsiineja kaksin käsin. Ja mää nukun. Ette tiedä, kuinka paljon […]
On ihan ok näyttää pettymyksensä – aikuisenakin
Katselin yksi ilta Yle Areenasta Urheilu-Suomi -dokkarisarjaa, jonka aiheena olivat tappiot ja häviäminen. Ikäni urheilua seuranneena pystyin kaivamaan muistijäljen monesta jaksossa esitetystä pettymyksestä ja koin vieläkin tuskaisia hetkiä katsellessani uusintana Suomen lätkämaajoukkueen karvasta tappiota Ruotsia vastaan. Kun johdettiin 5-1 ja hävittiin lopulta 5-6. Muistatte varmaan. Mutta erityisesti yksi asia tuosta jaksosta jäi mieleen. Kun painija […]
Bring it on 2018!
Monta kertaa ehdin avata viikon aikana jo uuden, tyhjän kirjoituspohjan. Aloittaakin yritin monta kertaa. Mutta jotenkin, vaikka ajatuksia on ollut paljon, ne on risteilleet vähän hajanaisina, seilailleet päässä ristiin rastiin, löytämättä sopivaa risteyskohtaa, josta löytyisi homman punainen lanka. Lopulta päätin vain aloittaa. Tulkoon nyt sitten yksittäisiä ajatusroiskeita, kun sellaisia tämä mennyt vuosi kerran tuottaa. Varmaan […]