Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Niin. Mitäs menin lupaamaan. Että tavallisia, silottelemattomia kuvia. Ja olenhan mä kaikennäkösiä otoksia itestäni täällä julkaissut, mutta kyllä tää on jo aika K-18 -kamaa. Että tässä. Aamuäiti ja lapsi leipomassa turnausbuffettiin kakkua. Ei mulla oo tästä kyllä mitään muuta sanottavaa. Meinasin ensin, […]
elämä
Anna mun olla
Valtaosan ajasta olen sosiaalinen. Pidän sosiaalisesta kanssakäymisestä ja tarvitsen kontaktia muihin ja samanhenkisiä ystäviä. Joskus joudun kuitenkin skarppaamaan ihan erityisen paljon. Ihan vaan lähteäksi ihmisten ilmoille ja ylipäätään kohdatakseni muita ihmisiä. Toisinaan se tuntuu ylivoimaiselta. Muiden läsnäolo ahdistaa. Joskus pitäisi saada olla ihan rauhassa, ihan omissa oloissaan, vain omien ajatustensa kanssa. Nyt on menossa sellainen […]
I’d like to thank the academy…
Perjantaina iltasella olin ihan tossa vaan, väsyneenä minding my own business, ku puhelimen sähköpostiin kilahti viesti. Ensin olin ihan et mikä fakin roskaposti tää ny taas o… …eiku MITÄ! Oonks mä ehdolla?! MÄHÄN OON EHDOLLA! Vuoden viihdyttävin blogi! Wowowowow!!! Kunnes tajusin katsoa kilpakumppaneita… Eiiiiih! Ei mul oo mitään tsäänssei! Mut on siellä onneks skumppaa! Eiks […]
13 ja juhlaliekit
Kaksi minuuttia sitten, klo 17.40 tänä päivänä, tuli kuluneeksi jämptisti kolmetoista vuotta siitä, kun minusta tuli äiti. Puolimetristä pötkylää tunattiin ulos 1,5 vuorokautta ja synnytyssalin radiosta ehti tuona aikana kuulua valehtelematta kymmenen kertaa Liekki-yhtyeen biisi Pienokainen. Olisiko sopivammin voinut osua? “Pois, hei lennä pois, tyttöni pois.” No lensihän se lopulta aika nopsaan, kun ponnistamaan päästiin. […]
Pakko ain huutaa?
– Hei, voitko viedä noi koulukamas pois tosta lattialta? – Joo joo. … – Veisitkö nyt oikeesti noi tavarat tosta? – Ihan kohta. … – Enkö mä sanonu jo sata kertaa noista kamoista?! Vie ne NYT pois siitä! – Joo joo, oota nyt vähän… … – NYT VIET NE KAMAT SIITÄ TAI MÄ VISKAAN NE […]
Tuijottelija
Mä vihasin aina teininä sitä, kun äiti tuijotti. Ruokapöydässä tai sohvalla. Ärsytti sellanen äkillinen mulkoilu ja luonnollisesti muistin myös kertoa, etten arvostanut kyttäämistä. (mitäs kyyläät/älä tuijota/onks pakko koko ajan kattoo) Ja nyt musta on itsestäni tullut tuijottelija. Katse viipyilee sen enempää suunnittelematta erityisesti vanhimmaisessa. Tuijottelen ja ihmettelen, koska siitä tuli ihan oikea ihminen. Juuri äskenhän […]
Arkikuva 4/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Hahaa, vielä ehtii tämän viikon puolella! Poikkeuksellisesti tämän viikon arkikuvassa poseerataan. Ja vielä kaikki! Paitsi ettei kaikki. Koska perhekuntaamme kuuluu teini. Joka tarmokkaasti tarpoi johonkin nurkkaan marisemaan juuri, kun äiti touhuissaan kuvausjärjesteli tämän ottamista. Koska tuli riitaa, kun pikkusisko sanoi/teki/oli jotenkin ärsyttävä […]
Me ollaan jo oikein, kun ollaan vaan just näin
Törmäsin eilen Facebookissa mm. ketsuppeja, ateriakastikkeita ja vihannessäilykkeitä tuottavan Felixin päivitykseen, jossa yritys toi julki, ettei aio taipua joidenkin ihmisten boikottihuuteluiden edessä. Felixin työntekijöitä oli kokoontunut yhteiskuvaan, jossa luki “Ei haittaa meitä!”. Kyse oli siis alunperin tämän sympaattisen mainoksen aiheuttamasta mielipahasta. Osa ihmisistä koki mainoksen loukkaavana ja päätti pistää kurkkupurkit ja ketsupit boikottiin. Boikotoinnin syy […]
Se hetki…
… kun kaikki on terveitä, sängyissä on puhtaat lakanat, kämpässä tuoksuu pesuaine ja kahvi maistuu taas. Tulkoon maanantai, aikaiset aamut ja treenisählinki. Tavallinen arki on just nyt parasta, mitä ihmisellä voi olla. -Päivi Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Arkikuva 3/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Mun ei ollut tarkoitus laittaa arkikuvaa vielä tänään, eikä varsinkaan tällaista. Mutta en tiedä onko tästä nyt syyttäminen herra Murphya, karmaa vai kana kormaa, mutta noin neljä tuntia edellisen postauksen ilmestymisen jälkeen meillä alettiin ryynätä. Heti sen jälkeen, kun olin kaupassa lappanut […]