Oi, tuo odotettu ja ihana, puhuttu ja parjattu äitiyspakkaus. Itse muistan ensimmäisen kohdalla odottaneeni sitä kuin kuuta nousevaa, koska se teki vauvan odottamisesta jotenkin konkreettisempaa. Siis nimenomaan vauvan. Tuossa vaiheessa, etenkään esikoista odottaessa, kun ei juurikaan tullut mietiskeltyä, että se potkuhousutoukka kasvaakin. Sitä innoissaan hypisteli ja silitteli (!!!) niitä käsittämättömillä eri keltaisten ja vihreiden sävyillä […]
äitiys
13 ja juhlaliekit
Kaksi minuuttia sitten, klo 17.40 tänä päivänä, tuli kuluneeksi jämptisti kolmetoista vuotta siitä, kun minusta tuli äiti. Puolimetristä pötkylää tunattiin ulos 1,5 vuorokautta ja synnytyssalin radiosta ehti tuona aikana kuulua valehtelematta kymmenen kertaa Liekki-yhtyeen biisi Pienokainen. Olisiko sopivammin voinut osua? “Pois, hei lennä pois, tyttöni pois.” No lensihän se lopulta aika nopsaan, kun ponnistamaan päästiin. […]
Pakko ain huutaa?
– Hei, voitko viedä noi koulukamas pois tosta lattialta? – Joo joo. … – Veisitkö nyt oikeesti noi tavarat tosta? – Ihan kohta. … – Enkö mä sanonu jo sata kertaa noista kamoista?! Vie ne NYT pois siitä! – Joo joo, oota nyt vähän… … – NYT VIET NE KAMAT SIITÄ TAI MÄ VISKAAN NE […]
Tuijottelija
Mä vihasin aina teininä sitä, kun äiti tuijotti. Ruokapöydässä tai sohvalla. Ärsytti sellanen äkillinen mulkoilu ja luonnollisesti muistin myös kertoa, etten arvostanut kyttäämistä. (mitäs kyyläät/älä tuijota/onks pakko koko ajan kattoo) Ja nyt musta on itsestäni tullut tuijottelija. Katse viipyilee sen enempää suunnittelematta erityisesti vanhimmaisessa. Tuijottelen ja ihmettelen, koska siitä tuli ihan oikea ihminen. Juuri äskenhän […]
Arkikuva 4/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Hahaa, vielä ehtii tämän viikon puolella! Poikkeuksellisesti tämän viikon arkikuvassa poseerataan. Ja vielä kaikki! Paitsi ettei kaikki. Koska perhekuntaamme kuuluu teini. Joka tarmokkaasti tarpoi johonkin nurkkaan marisemaan juuri, kun äiti touhuissaan kuvausjärjesteli tämän ottamista. Koska tuli riitaa, kun pikkusisko sanoi/teki/oli jotenkin ärsyttävä […]
Onks mummun pakko, jos mummu ei halua?
Olen tarkoituksella vältellyt tätä aihetta jo vuosia. Isovanhemmuus. Millaista on hyvä isovanhemmuus meidän vanhempien mielestä, entä lasten? Ja onko meidän mielipiteillä ylipäänsä väliä, vai saavatko mummut, papat, vaarit ja mammat ihan itse päättää, kuinka paljon ovat mukana lastenlastensa elämässä? Tai haluavatko olla ylipäänsä ollenkaan. Sanoit niin tai näin, melko varmasti joku suuttuu, loukkaantuu ja pahimmassa […]
Älä puhu teinille -päivä
Voi perse. Olen sitten aina inhonnut marttyyrimäistä käytöstä. Tiedättehän. “Keitänkö kahvit?” – Älä toki minun tähden! “Olisitko ottanut vielä?” – Eeei, ei, mitä sitä nyt MINULLE säästämään. Tai jos vaikka ihan randomisti jonkun lapset ei suostuisi yhteiseen valokuvaan ja tämä joku käyttäisi kaiken taitonsa tuottaakseen näille lapsille mahdollisimman syyllisen olon. Kas näin. Olen aina ajatellut, […]
Aikaa. Lisää aikaa.
Mietin tuossa tänään kotiin kävellessäni, että vuosi alkaa ihan todella olla jo lopuillaan. Reilun viikon kuluttua kilistellään jo uuden vuoden alkamisen kunniaksi ja opetellaan muutama viikko kirjoittamaan päiväyksiin vuosi 2016. Useamman viikon, ehkä kuukaudenkin ajan olen tiennyt, että viimeistään vuodenvaihteessa asioiden on muututtava. Jo liian pitkään olen puskenut eteenpäin jaksamiseni äärirajoilla. Että kunhan tämän ja […]
Marttyyriäidin juhlakuvat
Niin. Kun oli semmonen koulun joulujuhla tänään. Siinä mielessä ainutkertainen, että tänä jouluna kaikki lapset ovat ekaa, ja vikaa, kertaa samassa koulussa ja samassa juhlassa. Ah, helpotusta, kun koko lössi puetaan vaan kerran aavistuksen parempiin tamineisiin ja suitaan tukat kuntoon. Kaikkien enkelitaivaat kuullaan kerralla ja koko protokolla on tunnissa ohi. Liikuttaviahan nämä juhlat ovat, mutta […]
…ja anteeks, milloin tämä tapahtui?
Tiättekö, ku joskus tulee sellasia yht’äkkisiä oivalluksia ihan tavallisen arjen keskellä. Ihan normisti rimpuilee kuukausitolkulla menemään ja yllättäen havahtuu vaikkapa siihen, että mun lapsi on kasvanut ihan huomaamatta ja lupaa kysymättä tosi isoksi. Ensin huomaat luovuttavasi aavistuksen puristavat tennarit sen käyttöön. Seuraavaksi se ilmoittaa lainaavansa sun huivia ja “sitä yhtä pikkulaukkua”. Kohta seisot sen kanssa […]