Ensimmäinen osaottelu oli kyllä oikeasti se, että sain silmukat ylipäätään puikoille. Mutta puikoilla ne on. Varresta tuli tietysti vähän pitkänlainen, koska yritin viimeiseen asti välttää sen pirun kantapään aloittamista. Mutta koska en kuitenkaan reisiin asti lämmitystä villasukista kaipaa, oli kantapäähommiin vaan tartuttava lopulta.
Yllätyksekseni ymmärsin jopa ohjeista jotain! Ehkä koska kyseiset ohjeet oli kirjailtu siten, että tumpelompikin tajuaa. Ei se nyt kertalaakista silti mennyt. Jouduin purkamaan. Ja jossain kohtaa kalastelin jostain ihan liikaa silmukoita, mutta kaventelin niitä sitten ihan omavaltaisesti. Ei nyt ehkä mikään siistin villasukan prototyyppi, mutta kyllä mä luulen, että tämä valmiina jalassa pysyy!
Ja kyllä, istuin sohvalla läppärin vieressä koko kantapääsession ajan. Komensin lapset hiljaisiksi ja keskityin ihan urakalla. Mutta siinä se perhanan kantapää on! Olen ihan avoimen ylpeä itsestäni (ja hermoistani!)!
Milläs mallilla muiden käsityöttömien sukkaprojekti on? Joko siellä omat sukat jalkoja lämmittää, vai ollaanko vasta suunnitteluasteella? Jos kantapää tuottaa hankaluuksia, suosittelen kurkkaamaan tätä Kotolivingin ohjetta.
Jokohan sitä saisi viikonlopun aikana ensimmäisen sukan valmiiksi asti…? 😉
-Päivi-
Vartta värkkäämässä… Ehtoolla pitäis “päästä” kantapään kimppuun… Friikasta löytyi erisievä lanka, jotta ainakin tulee kauniin väriset, tulee kantapäästä sitten kummonen tahansa. 😀
Joo, mä en nyt ala, sää oot jo pidemmällä ku mää, vaikka vasta alotit! 😀 Ja tosiaan, aivan ihanat sävyt niissä sun sukissa! Gyl määki sit seuraavaks… 😉
-Päivi-
kokemuksesta voin kertoa ettei ainakaan kannata jättää sukankudontaa väliin.itekin tein sukkia nuorena himona ja sitten tuli nää kuuluisat ruuhkavuodet niin pam unohdin kuinka tehdän kantapää….se ei oo kui9n fillarilla ajo,todellakaan.
Joo, uskon! Mä olen tainnu tehdä vaan yhdet sukat elämäni aikana, joten mitään rutiinia ei ole päässy syntymään. Mutta jospa se tästä nyt kutojan ura urkenee… 😉
-Päivi-
Sehän näyttää oikein mallikkaalta! Musta tuntuu, että olen jo kommentoinutkin, että kantapään kutominen on sukassa kaikkein kivointa, sitten kun sen on oppinut! Seuraavaksi saat alkaa harjoitella erilaisia kantapään VAHVIASTUKSIA – puolipatentti ja patentti – ne vasta kivoja onkin.
Apua, kuulostaa ihan heprealta! 😀 Kunhan mä nyt nämä saan taisteltua valmiiksi, niin alan tosissaan treenaamaan. 😉
-Päivi-
Meillä itseasiassa ei ollut tarvetta villasukille, niinpä tytön toiveesta päädyin tekemään säärystimet, eli pelkkää vartta vaan ;).
Mullakaan ei varsinaisesti tarvetta sukille ole, kun äitini on niin kova neulomaan, mutta halusin ottaa tämän nimenomaan haasteen kannalta. Minähän tähän pystyn! 😉
-Päivi-