Kouluruokahan puhuttaa aina. Milloin joku kekkeruusi on mennyt rikollisesti (tai vaan nälkäisenä) ottamaan viidennen kalapuikon neljän sallitun sijaan, milloin nakkikeitossa ei ole nakkeja, milloin sapuska loppuu kesken. Kinder-peruna on jo joka ikäluokan legenda, vanhemmille väristyksiä aiheuttavat tilliliha tai kanaviillokki, nykyteinixit vetää naamavärkkiä rullalle jauhemaksapihveistä ja kasviskeitoista.
On kuitenkin yksi kouluruokakeissi ylitse muiden.
Pinaattilätyt ja nakit.
Meillä Uudessakaupungissa on nimittäin kautta aikain tarjottu tätä täysin käsittämätöntä ruokalajia kouluissa ja päiväkodeissa. Pinaattilättyjä ja nakkeja. Yhdessä. Kummallinen kokonaisuus kruunattiin herukkahillolla.
Lättyjen kanssa tarjottavat nakit olivat ainakin omana kouluaikanani vieläpä sitä kammottavinta vetelää ja kuoretonta mallia. Jos pitäisi valita vain yksi kouluruokapainajainen, se olisi tämä. (ja ruokaa jättäville lapsille kauhalla heristävä keittäjä)
Asiasta on käyty tiukkoja keskusteluja yli maakuntarajojen. Kun ensimmäisen kerran esitin tämän kouluruokafaktan lukiokavereilleni Tampereella, minua katsottiin kuin vähäjärkistä. Mieheni ei voi käsittää. Ulkopaikkakuntalaisia hämmästyttää.
Kuka on tämän käsittämättömän idean takana ja onko tämä vain yhden kaupungin lapsia kohtaava kidutuskeino? Mitä muualla syödään pinaattilättyjen kanssa, vai syödäänkö mitään?
Ja ennen kaikkea hei, pinaattilätyt ja nakit – HOT OR NOT?!
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Jep! Syön edelleen pinaattiletut nakkien kanssa ja satakuntalainen mieheni ei ymmärrä!
Tv. Ukin yläaste ja lukio
Mulle jäi niin kauhee kammo, etten syö pinaattilättyjä enää lainkaan ja nakitkin ainoastaan napsuvina. 😀
Laitilassa en muista olleen nakkeja pinaattilettujen kanssa 😀 Oli muusia, pinaattilettusei, herukkahilloo ja sellasta tosi hyvää jotain pastasalaattia.
Tota pastasalaattia on ollu kyllä meilläkin jonkun kanssa. Ja muusin mä jaksan kans ymmärtää. Mutta että nakit?! 😀
Kyllä Raisiossa syötiin silloin mun nuoruudessa kans pinaattilättyjä ja nakkia.
Eli ehkä tää on joku Uki-Raisio-akselin juttu! 😀
Mun aikana (90-luvulla) Raisiossa oli pastasalaattia ja puolukkahilloa pinaattilättyjen kanssa. NamNam!
Ei kyllä ole tällainen yhdistelmä kantautunut (edes) Raumalle asti! 😀 Jotenkin voisi kuvitella, että olisi lasten suosikki!
Kyllä mä muistaisin, että aika moni tykkäskin. Mutta meitsiin ei uponnu kumpikaan. Varsinkaan yhdessä. 😀
Meillä kotona tää yhyristelmä on yli muiren, ei kouluissa, missä mää tai mun kersat on ollehet. Ihan oon itte keksiny, kun yhteen välihin ei meinannu mikään kelevata meirän rantuulle kersoolle.
Ittellä jäi haavi auki aikanaan amiksessa, kun tarjolla oli pinaattilättyjä ja nyppysoosia, eli JAUHELIHAKASTIKETTA. Kuka, yhyren kerran, syö pinaattilättyjä jauhelihasoosin kanssa? Ei ihan täysjärkisten touhua…
No jos on nakit outo lisuke pinaattilätyille (vai onko se toisin päin?!), niin kyllä on jauhelihakastikekin. 😀 Tsiisus!
Seinäjoella syödään kouluissa edelleen 🙂
Omat kouluajat vietetty pk-seudulla (alkaen ysärin alusta), enkä ole moiseen törmännyt. Nakki ja pinaattilettu. 😀 Aika huikea idis (ei tuu kyllä ekana mieleen kokeilla kotikokkailuissa..). Kanaviilokkia kyllä kaipaan, ihan parasta! 🙂 (Ilman kumiperunoita tokikin.. riisi voisi olla kiva homma.)
Täällä nykyisessä kunnassa, Itä-Uudellamaalla, päivähoidossa ei lounaalla pinaattilättyjä tarjoja – ruoka tulee koulun keskuskeittiöstä, ja kun koululaisilla on lättysiä, meillä pk:ssa jotain lihakastiketta kera perunoiden. Ja lättyset sitten seuraavana pvänä välipalana kun lounaalla on ollut keittoruokaa.
Kanaviillokki oli mun toinen ehdoton inhokki. Sen sijaan pidin hiukan saman tyyppisestä “kanaa kurkumakastikkeessa”-ruoasta. Ja lähtökohtasesti kouluruoka oli oikeesti ihan hyvää. Mutta nää muutamat… Iuh!
Voi muuten olla, että täällä on päikyissä sama juttu noiden lättyjen kanssa.
Heh! Samoin oon joka paikassa saanut kummastusta moisesta yhdistelmästä. Söin ite just tänään ja oon siirtäny lapsille ton yhdistelmän,se on ihan yks heidän herkkuruoka! ?
No mä muistelin, että sä tykkäsit tästä kummallisesta yhdistelmästä. 😀 Kyllä meilläkin varmaan lapset söis, jos tarjoisin. Vielä en oo yhdistelly näitä kahta. 😀
No jo on taas keksitty ravitsevaa kouluruokaa tulevaisuutemme toivoille… 😛 Itse en ole moiseen törmännyt, vaikka olen kouluja käynyt eri puolilla Suomea. Meillä noi lätyt vedetään herukkahillon, perunoiden ja kanamunakastikkeen kera. Nakit sitten jollain eri aterialla…. 😀
No älä muuta sano! Toi sun yhdistelmä kuulostaa edes jollain tavoin järkevältä. Eniten ehkä siks, että siitä vois jättää noi lätyt syömättä ja tulis silti täyteen. 😀
No todellakin pinaattiletut on hot! Tosin itsetehtynä, ei kaupan tai koulun versiona 😉
Me ollaan tämä kesä muisteltu omia kouluruokia enempikin. Muksuille on kokattu sekä kanaviilokkia että kaalilaatikkoa. Ja voi jösses miten hyvää oli molemmat! Laitosruoka on aina laitosruokaa mutta noin omille suille ja pienillä twisteillä tehtynä kyllä pyyhkiytyi kaikki kouluruokatraumat kokonaan pois. Mitähän sitten? Tillilihaan en kyllä taivu.
Mä voisin kuvitella ehkä suostuvani syömään jonkun itse tekemiä pinaattilättyjä. Mutta nää einesmallit.. yh!
Mutta kaalilaatikko! Maailman parasta! <3
Juujuu. Legendaarinen yhdistelmä. Kotona tehdään näitä myös. Kymenlaaksolainen mieheni ei tästä ollut kuullut, mut kiitettävästi on sopeutunut. Herukkahillo on kyl vaihtunut puolukkahilloon. Ehdottomasti niin outo, että rocks!!!!!!
Usein outo on tosi rock, mutta tää menee mulla ihan iskelmä-osastoon. 😀
Se Laitilan herkkusalaatti ol tonnikalasalaattia, pastalla ja jäävuorisalaatilla. Siin on joku taikakastike, mikä tekee siitä hävyttömän hyvää. Ja kuten tosiaan on jo kerrottu, lähi-idässä pinaattiletut kiskotaan muusin ja tuon salaatin kanssa. Parin muun lisäksi mun suosikkiruokia töissä. Laitilassa sianlihakastike on ihan jäätävää tavaraa, mut mä olen enemmän kun paljon possunirso, en syö sikaa ravintolassakaan, kun ei ne osaa sitä laittaa. Ja kalapuikot, hyi stana! En tajua miten joku pystyy syömään semmottia.
Mä oletan, et Ukissa on jotenkin ajateltu pinaattilettu perunan kaltaisena lisäkkeenä ja siksi se on ympätty nakin kaveriksi… Oisko näin?
Kalapuikko on jees, myös se viides! 😀 Noista sianlihasooseista en kans välittänyt ikinä. Voi olla että pinaattilättyä pidetään täällä perunana. Oudot! 😀
Siis en ikinä ole kuullut tuollaisesta yhdistelmästä. Mää oon nyt niin hämmentynyt, että mulla menee koko ilta tätä miettiessä… :O
No älä! Aattele mitä tää on tehny kasvaville lapsille ja nuorille?! :O
Siis täh? Pinaattilettuja nakeilla…?! 😂 Ei mee jakeluun. Meillä Helsingissä oli pinaattilettujen kans puolukkahillo.
No tollai määkin omille muksuille tarjoilen, jos tarjoilen. Eikös se oo ihan riittävä? Mut nakkien kans… Huh!
Pinaattilettujen ja nakkien yhdistelmä on klassikko Pohjois-Karjalassakin eli niitä tarjottiin omana kouluaikanani. Yhdistelmä on tainnut jäädä pois ruokalistoilta vasta viime vuosina.
Löytyi siis selkeästi ystävyysalue toiselta puolelta Suomea. 😀 Mä ymmärsin, että myös täällä on nyt luovuttu kyseisestä ruokalajista.
Täällä Ukilainen ja on ollu keskustelussa tuo yhdistelmä. Mun laitilalainen mies ihmettelee. Mut syö kiltisti, samoin lapset. Just parasta laittaa samaan aikaan haarukkaan nakkia, lättyy ja punaherukkaa. Nam! Muita perheelle siirrettyjä kouluruokia on verilätyt / kalapuikot, perunat ja valkokastike. Pinaattikeitto, muna ja karjalanpiirakka. Kanan kanssa porkkanaraaste ja mustaherukka. Murekkeen kanssa herneitä. Grahamlihapiirakka (tosin ilman “oksennuspuuroa” koska siitä en oppinu tykkäämään). Sit kui kiitollinen oli ku ruuan kans oli LEIPÄÄ (paahtamaton paahtis) ja jos sitä sä vielä LISÄÄ! o/ Kotona ei ois koskenu pitkällä tikullakaan. Hauskoja muistoja 🙂
On kyllä hauskoja muistoja! Ja näin kun jälkeenpäin miettii, ne oli vaan kuitenkin ne muutamat ruokalajit, joista ei tykänny, suurin osa oli hyvää. 🙂
Siis täh! Pinaattilettuja ja nakkei. OMG!
Noh, ehkä mun ei kannata sanoa mitään kun mun herkkuruokia on tilliliha ja kanaviillokki 🙂
Kouluruokailusta ehkä jäi mieleen ne pingispalloperunat ja se kalanruoto joka jäi poikittain kurkkuun jota yritettiin terkkarissakin ottaa pois.
No eiks oo ihan pimeetä! 😀
Apua toi kalanruoto! Noi oli niitä kauhukuvia aina.
Oispa jauhemaksapihviä, söin lapsena aina kavereidenkin lautaselta, kun ne ei tykänneet! Spinaattilätyt veretään täällä Itä-Tampereella pottumuusin ja pualukkahillon kanssa. Mitään tommosia erikoisuuksia kato.
Mää tykkään kans maksasta. Mä olen myös nyt vakuuttunu, että pinaattilätty on kaikille keittäjille kauhistus. Sen kanssa voi näemmä tarjota ihan mitä tahansa! 😀
Siis voi yhden kerran.. Niin tuli kotiseutu mieleen ja se tuttu “pinaattiletut ja nakki kera punaherukkahillo-combo” tuoksuineen mieleen.. (ei siis siihen imuriin..) . Täällä suunnalla (Itäinen Suomenmaa) on samaista myös tarjottu, mutta mustaherukkahillolla (vanhushuollossa) ja voi kuinka asukkaiden keskuudessa herätti monenlaista keskustelua moiset. Päällimmäisenä kuitenkin että hyvää oli. Keskustelu johti myös perinneruokiin ja erityisesti joulunajan kyseisiin tuotteista aina pääsiäiseen saakka.. Täällä suunnalla ei ole koskaan kuultukaan kaljavellistä (isän äiti sitä teki aikoinaan ja oli silloin hyvää..jos jätti ne rusinat syömättä) tai että jouluna oli karjalanpaistia.. eeeii.. täällä on aina ollut palapaistia. Tai että limppuun mennään laittamaan maltaita ja siirappia.. eiiikä.. kunnon ruiskyrsää.. noo, ehkä maltaita, muttei ainakaan sitä siirappia.. saatikka kuminaa.. 😉 Mutta meidän lasten suihin ainakin uponnut kyseinen pinaattilettu ja nakki ja punaherukkahillo.. ja tuo mies sattuu olemaan onneksi kaikkiruokainen niin.. 😉 *melkein huomisen menuun kuuluu pinaattiletut ja nakit… ja se hillo.. *
Kalivellinkki! 😀 Mä en oo koskaan kaljavelliä maistanut, mutta myönnän olevani tosi epäileväinen… 😉
Meillä kans muksut söis ihan varmaan samaan aika mielellään, mulla on vaan henkilökohtanen kammo tätä kohtaan. 😀
Kouluaikoina pinaattilettujen kanssa tarjoiltiin riisipohjaista tonnikalasalaattia. Ihan huippuhyvää! Ja hilloa tietysti kans.
Nykyään yhdistelmä taitaa olla letut perunamuusi hillo ja salaatti.
Mutta ilmeisen vaikeaa on ollut pääkeittäjien päättää, mitä ruokalettujen kanssa kuuluu syödä. Tästä ketjustakin taas on ihana huomata, kuinka kouluruokaperinne oikeasti myös muovaa meitä lapsia ja myöhemmin vaikuttaa siihen, mitä kotonammekin syödään. Että meillä vedetään edelleen nuo tonnikalasalaatit pöytään, jos pinaattilettuja paistetaan 🙂
Ihan selkeesti pinaattilätyt on ollu keittäjien painajainen. 😀 Ja vaikka mä en voi noita lättyjä sietää, tykkään pinaattikeitosta tosi paljon. 🙂
Toi tonnikalasalaatti on kans jännä idea, kaikkea ne on kehitelly. 😀
No johan on keittiömestarin erikoinen.
Mulle ei uudeltamaalta jäänyt mitään muistikuvia siitä, jotta mitä plättyjen kanssa syötiin puolukkasurvoksen lisäksi.
Mut nakkiin ja valmislettuihin on varmasti jokin looginen selitys. Kuten emännän kankkusmaanantain helppo (Tästä on elävänelämän esimerkki, kun kaveri totaalikankkusessa ruokki kolme lastaan sohvalta käsin, avaamalla paketin nakkeja ja toisen pinaattilettuja ja asetti rasiat lattialle. Ja kyllä, hän on ammatiltaan lasten terkkari..hahhahaa)
, tai perjantain emmäjaksaenäämitäänlaittaa-päivä. Tai keskiviikon e-koodit kerralla kampanja. Mist näit tietää.
Sylvia
Muahahahah, no siis pakko olla kyse jostain tollasesta! Sit siitä onkin tullu kersojen suosikki ja sitä on ollu pakko tarjota vaan lisää ja lisää. 😀
Kyllä täällä itärajallakin vedettiin pinaattilettuja ja nakkeja. Uppoaa täysin vielä nykyäänkin. Ja kanaviilokki aivan parasta! =D
[…] Kanaviillokki on ruokapainajaiseni numero 1. Hyvänä kakkosena tulee toki pinaattilätyt ja nakit. […]