Voi, kuinka mä nautinkaan aamulla! En siitä, että kello herätti ennen kuutta, enkä liiemmin siitäkään, että sain viettää kymmenen tuntia päivästäni rautakaupassa, mutta aika iloiseksi voi ihminen tulla kun saa vetää jalkaan ihanat, keltaiset Hai-saappaat. Vettä vihmoi ja aamun valokin oli kovin varovainen. Kuinka ihanaa! Raikas, viileä ilma, jossa on hyvä hengittää, syksyn tuoksu ja oman pihan puiden ensimmäiset omput.
Tänä vuonna en jää kaipaamaan kesää, kuin ehkä valon osalta. Tukala, tuskastuttava ja turhauttava. Kesän viimeiset viikot jättivät mielikuvan ahdistavasta kesästä. Vastakohtaisuuksien kesä se ainakin oli. Juhannuksen 15 asteesta heinäkuun 33 hellelukemaan. Aikamoista.
Nyt mä nautin täysin siemauksin tästä lohduttoman sateisesta viikosta. Tässä ilmassa on jotain runollista. Ainakin kaltaiseni hömelön romantikon mielestä…
Joko te olette syysfiiliksissä? Kynttilät asemissa, villasukat puikoilla ja pallokrysanteemit ojennuksessa pihalla?
-Päivi-
Tulin just amerikoista. Jossa aamulla +15-20, päivällä +28. Ei pukeutumisongelmia. Ei tartte kiskoa farkkuja jalkaan, paitsi lentomatkalle. Helppoa liikkumista. Sandaalit jalkaan ja arskat päähän.
Suomi, maanantai aamu. Vettä sataa. Missä lapsen ulkohousut ja kuravaatteet. Missä ne mun farkut. Oli niin pimeä ajaa helsingistä tampereelle että navigaattorikin vaihtoi näytön välillä yöasetuksille.
Njää, ehkä mä en ihan vielä kaipaa sitä syksyä…
No jooooo…. onhan siinä toikin puoli. Mä vaan sain tänään passata, ku menin niin aikasin töihin. Kyllä se pimeys vielä iskee ku tuhat volttia ja sit kiroilen taas punkkupöhnässäni täällä… 😀
Kyllä! Sade ei haitannut tänään yhtään! Eikä pimeys! Eikä kylmyys! Ihanaa arki! Ihanaa villasukat! 😀 miks muuten teillä on niin pitkät työpäivät? 🙁
Mua vähän pelottaa, että huomenna ei enää hotsitakaan yhtä paljon… ku sillaikin voi joskus käydä. 😉 Mut täytyy nauttia nyt ainakin sen aikaa, ku huvittaa. 🙂
Tää oli vähän sellanen spessupäivä, joka päivä ei onneks oo noin pitkä… Vaikka kyllä se 8h + 1h ruokatuntiakin on pirun pitkä…
Ihanaa kun joku muukin on fiiliksissä syksystä. Mahtavaa kun voi taas hengittää pitkän tukahduttavan hellejakson jälkeen.
Mua ahdisti se helle ihan hirveesti, tykkään enemmän tästä viileestä. Pimeys kyllä tulee ahdistamaan vielä, mutta onneks hetken on valoa… 🙂
Mua hirvittää, kun suurimman osan elämästäni olen ollut syysihminen ja nyt on jo varmaan kolmas syksy, kun ahistaa. Kaipaan kesää ja ihmettelen, miten se meni niin nopeasti ohi.
Mut noikin voi vaihdella, oon kans huomannu. Ehkä se vaan muuttuu aina fiilarin mukaan. 🙂
Mä oon tässä muutaman viime vuoden aikana hoksannut, että mun lempivuodenaikani on Se Seuraava. Loppukesästä odotan syksyn tuloa, syksyllä ensilunta, talvella kevään valoa ja kevätloskassa kesän helteitä. Onneksi meillä on vaihtuvat vuodenajat 🙂
Hei toi oli hyvin hoksattu! Mulla taitaa olla sama. Ja tosiaan, onneks on noi neljä vuodenaikaa, vaihteluhan perinteisesti virkistää. 🙂
Raikas syystuuli tänään tuntui ihan tervetulleelta. Kyllä kesä toki oli hieno ja rentareissuja tuli tehtyä joka suuntaan, joskin henkilökohtainen matkakiintiöni jäi vajaaksi, mutta kyllä hienoinen lämpötilan muutos on tervetullutta. Kun ulkolämpötila on tuollaiset 15-20 c, olen yleensä energisimmilläni. Näin se vaan on. Kesä on ihanaa ja syksy on hienoa aikaa, suurimmaksi osaksi. 🙂
Toi 15-20 astetta on kyl ihan hyvä. Heti ku menee yli 25, ei meinaa huvittaa enää mikään. Eikä siinä mitään, jos sattuu lomailemaan, mutta jos ei… Ni ikävämpi juttu. 😉