Pala syyslohtua: paholaisen piiras

Vapise vuosi 2010 ja erään liikennemyymäläketjun suosikkiannos – me aletaan vääntää tätä epäkulinaarista guilty pleasure -herkkua nyt himassa!

No olipas se typerästi sanottu. Mutta eihän “paholaisen kana” enää varsinaisesti ruokatrendien harjalla keikuttele. Enemmänkin se on sellainen jokaisen bulkkiravintolan vakkarikana-annos, jotta on sitte ainaskii jotain varmaa jokaiselle.

Mutta nyt kun olen keskittynyt pilkkaamaan koko yhdistelmää, voin kertoa, että olen juuri se tyyppi, joka lampsii Amarilloon vain tilatakseen chicken pocketin ja turnausreissuilla valkkaa liikennemyymälän oranssireunaiselle lautaselle juuri tämän annoksen. Ehkä se on vähän kuin ruokamaailman musikaalit: hieman halveksittu mutta kuin varkain suuren yleisön suosikki.

Oli miten oli, hokasin vasta nyt ensimmäistä kertaa, että tätä yhdistelmäähän voisi kokeilla myös suosikkiruokalajiini, eli suolaiseen piirakkaan. En rehellisesti tiedä, miksei asia ole koskaan aiemmin poikennut mielessä, mutta testattavahan se oli, kun kerran ajatuksiini hiipi.

Jo ensimmäinen googlaamani ohje näytti lupaavalta, joten tein, kuten kuka tahansa: pöllin reseptin raamit ja modasin sitä aavistuksen. Olen esimerkiksi maailman laiskin erilaisten piirakkapohjien kokeilija, joten tein vanhalla perusohjeella tämänkin. Piirakan voisi aivan hyvin tehdä myös kasvisversiona, ilman kanaa. Ehkä siinä tapauksessa paistelisin sipulin kanssa vaikka kesäkurpitsaviipaleita lisäksi.

Siitä tämä oli jännä homma, että täyttämisen puolivälissä tajusin, että tämänhän tosiaan voisi tehdä myös kokonaan ilman muna-kermaseosta, kunhan muissa täytteissä on tarpeeksi makua ja kosteutta, jotta piirakka ei kuivahda. Kaadoin kuitenkin muna-kermat joukkoon ja toimi se kyllä näinkin: valmis piirakka oli kuin pala lämmintä lohtua sateisena syysiltana.

No niin, mutta nyt tämä turha sekoilu seis ja reseptin pariin.

Paholaisen piiras kanalla ja vuohenjuustolla

Pohja: 

150 g voita tai margariinia
3 dl vehnäjauhoja
kourallinen emmental-raastetta
pari rouhaisua suolaa
2 rkl kylmää vettä tai ruokakermaa

Täyte:

2 isoa (puna)sipulia
puolikas tuore chili
200 g Vuolu-kanafileitä (pippuri)
n. 150 g (puoli purkkia) paholaisenhilloa
200 g vuohenjuustoa
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
suolaa
pippuria
paprikajauhetta
(juustoraastetta)
tuoretta rucolaa

Sekoita huoneenlämmin voi, jauhot, suola ja juustoraaste muruseokseksi. Lisää joukkoon neste ja taputtele tasaiseksi voideltuun piirakkavuokaan. Pistele pohja haarukalla ja esipaista pohjaa noin 10 minuuttia uunin keskitasossa, 225 asteessa.

Suikaloi sipulit ja chili ja pehmennä niitä paistinpannulla öljyssä hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Kumoa sipuliseos esipaistetun piirakkapohjan päälle.

Lado sipuliseoksen päälle kanapalat (tähän käy oivasti myös pannulla paistetut kanasuikaleet, tai vastaavasti kanan voi jättää poiskin). Lusikoi kanojen päälle noin puoli purkkia (tai enemmän tahi vähemmän, kuis tykkäät) paholaisenhilloa. Hilloa voi tehdä toki itsekin, minä ostin purnukan lähimarketin hyllyltä. Lisää viipaloitu vuohenjuusto hillolla hunnutettujen kanojen päälle.

Nyt, jos oot oikein seppä, voit rouhaista pintaan hieman suolaa ja pippuria ja lyödä koko komeuden uuniin ilman jatkotoimenpiteitä. Tässä tapauksessa hillon voisi laittaa jo piirakan pohjalle tuomaan mehukkuutta ja kasata sipuliseoksen kanojen ja vuohenjuuston väliin. En takaa lopputulosta, mutta tämän piirakan perusteella ounastelen sen olevan hyvä.

Tai sitten voit tehdä, kuten minä, ja sekoittaa munat ruokakermaan, maustaa sen suolalla, pippurilla ja ripauksella paprikajauhetta ja kaataa piirakan päälle. Ekstrajuustokuorrutuksen aikaansaamiseksi lisää vielä kourallinen juustoraastetta päälle.

Paista piirakkaa 225 C n. 30 min.

Ripottele jäähtyneen piirakan päälle tuoretta villirucolaa. Nauti.

–Päivi