Yksi haastavimmista asioista vanhemmuudessa on ne alituiset kysymykset. Mistä noi vaahtosammuttimen kokoiset elämänoppaat keksivätkin kysyä asioita, joihin ei itse ole uhrannut edes puolta ajatusta? Ja millä ihmeellä niihin saisi vastattua fiksusti, kuten aikuisen kuuluu?
Meillä nelivuotias on kunnostautunut viime aikoina erityisesti iskemään kysymyksillä, kun sitä vähiten odottaisi. Uskolan huonejako sai neidin kummastelemaan mihin ihmeeseen hänen tulevat vauvansa täällä mahtuvat, kun hän kasvaa aikuiseksi. Ja onko meitä “vanhuksia” enää sitten olemassa?
Napakasti pitäisi äkkiseltään pystyä vastaamaan myös mitä tarkoittaa inspiraatio, yökkääminen, spesiaali, geenit ja esteettinen.
Ja onko Jumala tyttö vai poika?
Edeltäviin kysymyksiin voi yrittää keksiä vastauksen lennosta, sitä sen kummemmin miettimättä. Sen sijaan 9-vuotiasta alkaa pikkuhiljaa maailman synnyn lisäksi kiinnostaa myös lasten synty. Pojat, tunteet ja ne jutut.
“Mitä tarkottaa seksikäs?”
Vastattiin tietysti, kuten kuka tahansa kuuliainen vanhempi.
“Ööööö…. Sellasta vähän niinku hyvännäköstä… tai silleen…öööö”
Ja poistuttiin paikalta vähin äänin välttääksemme mahdolliset lisäkysymykset.
Onks noitten ihan pakko kasvaa näin nopeesti?!
-Päivi-
Heeheee! Nää on aina yhtä hyviä! 😀 Mä voisin vaikka vannoa, että meidän poju on kysynyt tismalleen samat kysymykset. Ja nyt, reilu viisvuotiaana, ei tuolle kyselylle näy edelleenkään loppua… Tällä hetkellä tietysti in-aihepiiri on tämä mahassa kasvava vauva ja kaikki siihen liittyvä: miten se on sinne mennyt, mistä vauvansiemenet tulee, kuinka se vauva tulee pois, mistä se tulee pois (ja kun kerron, niin “näytä”)… Joo, en näytä. 😀 Ja tosiaan, joutuu kyllä pikkusen kiertelemään ja väistelemään, kun ei tuon ikäisen tartte tuosta lisääntymisestä vielä ihan kaikkea tietää. ;D
Noi vauvansiemen-jutut on kyllä kertakaikkisen kinkkisiä! Toisaalta tollasille 4-5-vuotiaille voi vähän vielä heittää legendaakin, mutta toi 9 vee alkaa jo tajuta ja kyseenalaistaa epämääräsiä vastauksia… Niin vaikeeta! :D-Päivi-
Meidän nappula tais olla vähän päälle kaksi vuotias ku pohti ääneen isälleen että “koska lehmistä tulee maitoa ni miksei siinä lehmässä ole sellaista hanaa tässä edessä että siitä vaan tulisi maitoa lasiin?” Kuuntelin naureskellen ovenraossa :D! Ja “onko iskällä munat? pakko sillä on olla koska on poika… onko iskä poika?” :DDDD. Radiosta tuli mainos “aikuisten leluista” jotka olivat tarjouksessa. No siihenhän oli sitten pakko rykäistä kysymys että “mitäs ne aikuisten lelut on?” Pokka petti ja päätettiin olla sen enempää selittämättä koska vastatessa olis vaan uponnut syvemmälle suohon 😀
Joo, joskus on tosiaan parempi vaan ohittaa kysymys ja aloittaa keskustelu vallan jostain muusta aiheesta. :D-Päivi-
niin ja ei edes välttämättä ehdi edelliseen kysymykseen vastata, kun jo tulee toinen, hyvä kun ovat tiedonhaluisia ;O)
Niinhän ne lapset on, luonnostaan uteliaita. Ja hyvä niin. :)-Päivi-
Niin tuttua :DDIines-kissan synnytys aiheutti lukemattomia kiperiä kysymyksiä aiheen tiimoilta. Kyllä on ollut vastauksissa miettimistä.
Auts! Tollaset on kyllä varsin haastavia tilanteita. :)-Päivi-
Meillä nelivuotias halusi tietää, saako veikan pippeliin koskea. No ei tullut lupaa, joten sitten ihmeteltiin että miksi ei?!Ihania nämä lapset. Välillä nakitan isin vastaamaan, sillä mulla menee välillä sormi suuhun, kun en keksi hyvää vastausta.
Kyllä munkin tulee ohjattua välillä iskän pakeille, jos se vaikka osais selittää paremmin… ;)-Päivi-
Niin tuttua. Onneks ollaan vielä toistaseks säästytty pahoilta kyssäreiltä.
Meillä alkaa noita pahoja tulla tolta vanhimmalta pikkuhiljaa.. Pitää henkisesti valmistautua. ;)-Päivi-
‘Mun vauvat’, ihana! Meilläkin 6 v huolehti, kuinka hän lapsineen mahtuu meille kylään. Kysyin että onko suurikin pesue odotettavissa ja hän vastasi että ‘ehkä jotain sata, jos jaksan synnyttää.’ Onnea vaan yritykselle.
Oh dear, siinä tosiaan on synnyttämistä! 😀 Meidän vanhin myös suunnilleen eskari-ikäisenä ilmoitti tekevänsä 10 lasta. Joku sitten ihmetteli, että eikö se ole aika paljon? “Niin, niin, mutta mää teen ne yksi kerrallaan”, vastasi neiti. Hirveen näppärästi aateltu. -Päivi-
Kuulostaa niin tutulta :D. Meidän 6v neiti on myös ollut jo muutaman vuoden kova kyselemään. Nyt on vuorossa maailman synty ja ensimmäinen ihminen… Onneksi osaan kysymyksistä voi vastata, että ne opetetaan sitten koulussa.Meidän neiti on myös suunnitellut tulevaisuuttansa: hän synnyttää kaksoset, tytön ja pojan, ja muuttaa tohon meidän lähelle kerrostaloon, joskus seittemäntoistavanhana… Siitä on sitten helppo tulla äiskän ja iskän luo käymään.Tsemppiä vaan meille kaikille vanhemmille!-Tuijaps. en muista, että kaksi vanhempaa olisivat koskaan esittäneet yhtä tiukkoja kysymyksiä. Vai olisko aika vain kullannut muistot 😉
On noilla pienillä kyllä varsin huvittavia juttuja. :DTsemppiä itse kullekin vanhemmalle vastausten keksimiseen. :)-Päivi-
on ne lapset sitte niin ihania!! :Dmun vastaus on usein, että; “en mä tiedä, kysy isältä” ;)mutta nyt meidän 4v. on sitten pariin kertaan tokassu, että “äiti ei ymmällä mitää, iti tietää kaiken…” joten ei se kysymyksen siirtokaan mun kannalta ole kovin fiksu veto ollut 😀
Hahah, joo toi on kyllä vakio. 😀 Mutta sit siinä saattaa samalla ampua itseensä nilkkaan, kohta lapset pitää meitä äitejä ihan tyhminä! :D-Päivi-
Josta tuli mieleeni, että meidän kuusvee esikoinen oli yhtenä päivänä leikkimässä ystäväperheen kahden tyttölapsen kanssa, sillä välin kun itse olin heinähommissa pellolla. Eemelipä kysyi edellispäivänä, että “Äiti milloin sä menet taas pellon töihin, niin että mä pääsen tyttöjen kanssa leikkimään lääkäriä?”LÄÄKÄRIÄ!!!Mä yritin tivata, että mites sitä lääkäriä sitten leikitään, mutta en saanut vastausta. Tyttöjen vanhemmat tenttasivat likkoja, että mites sitä oli leikitty ja paras/kattavin vastaus tuli kolmosluokkalaiselta: “No me tutkittiin vähän kaikenlaista.” Aha. No ehkä en halua sitten enempää tietääkään. :/
AUTS! Lääkärileikit menee kyllä jo vähän pelottavan puolelle… ;)-Päivi-
Mä kannatan asioista puhumista niiden oikeilla nimillä. No, pääs osumaan omaan nilkkaan, koska olin ilmeisesti kuitenkin kertonut hieman yksinkertaistetusti, että oli vähän menny sekasin tytön päässä. Nimittäin naapuri päivitti faceen, että mun 6 v oli kertonu heidän saman ikäiselle tytölle kuinka lapset saa alkunsa: kun mies ja nainen menee naimisiin, antaa mies naiselle vauvan siemenen, jonka nainen syö ja sit se alkaa kasvaa.
Ai kamala! 😀 Tulee yllätyksenä monelle lapselle bilsan tunnilla, kun ei niitä siemeniä syödäkään… :D-Päivi-
Voi jehna miten kivoja postauksia oot laitellu viime aikoina 🙂 mä oon vaan mökkeilly ja kenenkään blogeissa kerenny kyläileen.aihetta sivuten. sepu konttaili tänään lattialla ilman vaippaa. osku jäi takaa päin tuijottaan sen pyllyä ja tokas, että ei sillä ainakaan oo pissahätä ku pussit ei pullota 😀 ja muutenki kysymysten tulva on tuttua täälläkin!
No kyllähän kesällä kuuluukin mökkeillä, eikä roikkua koneella (niinku mä teen… ;))Aika paha, toi pussien pullottaminen! 😀 On ne vaan aika velikultia, noi muksut. <3-Päivi-