Nyt voi aika rehellisesti sanoa, että väsyttää. Tai paremminkin uuvuttaa. Eipä kovin usein ole käynyt yhden viikonlopun aikana liki tuhatta vierasta (jos edes koskaan yhteensä). Molempien päivien päätteeksi kitalaki oli kuin santapaperia ja jalat ei enää meinanneet kantaa. Eilen juostiin päivän päätteeksi vielä suoraan yhdessä muiden korisvanhempien kanssa järjestettyyn kisakatsomoon ja illalla oli kyllä aika valmis olo.
Syksy tuntuu myös repineen veronsa ja tällä hetkellä meidän katon alla asustelee neljä nuhanenää. Flunssaa pukkaa, aamuisin on koleaa ja illalla saa jo vetää villasukkia jalkaan. Tää on aina se aika vuodesta, kun alan haaveilla takasta… Varsinkin nyt, kun niin moneen kertaan viikonloppuna kerroin meidän talon tulisijojen kohtalosta. Harmi, kun ei tuo lompakko taida vieläkään olla tarpeeksi paksu pönttöuuniin.
Kynttilöitä kuitenkin jo poltellaan. Ja tänään ollaan vaan ja möhnitään. Viime viikon jälkeen tuntuu hyvältä vaan istua ja kuunnella kellon raksutusta.
Jäin henkiin.
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Mitä niille tulisijoille on käynyt ?
Ne on kaikki (6!!!) purettu pois joskus ilmeisesti öljyn halpuudesta innostuneina… 🙁
On taas äidillä ja tyttärellä ilmeet kohillaan 😀 Ootte ihania <3
Hih! Toi pienin ressukka taitaa kasvaa samanlaiseksi mölöpääksi ku minä. 😀
ei anna arki armoa
Kyllä välillä siltä tuntuu, joo..