Jos meidän perheellä on yksi yhteinen arjen lohturuoka, se on ehdottomasti pannukakku. Pannari sopii yhtä lailla aurinkoiseen kesälomapäivään kuin vetisen ja sysimustan syystiistain iltaankin. Tai maanantain.
Tämä ohje on siis ikivanha ja julkaistu aikanaan jo mun edellisessä blogissa (tai jossain niistä). Mutta koska tämän perässä tulee edelleen jonkin verran liikennettä vanhentuneesta tekstistä ja epäselvistä kuvista huolimatta, ajattelin poikkeuksellisesti päivittää postauksen ja julkaista sen uudelleen. Jotta te kaikki pääsette nauttimaan maaaaailman parhaasta pannukakusta.
Meillä tehdään pannaria vain ja ainoastaan tällä yhdellä ohjeella. Aina. Ohje on kulkeutunut meille sukulaisilta Keski-Suomesta ja se on todettu niin voittamattomaksi, että muita ohjeita on turha lähteä kokeilemaan. Tämä pannukakku on makeaa, pehmeää, tahmeaa ja ihanaa. Ihan oikeasti maailman parasta.
Maailman paras pannukakku
n 8 dl maitoa
4 munaa
n. 1,5 dl sokeria
(vähempikin riittää, maun mukaan)
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
n. 5 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua voita tai margariinia
Vatkaa maidon joukkoon munat. Lisää sokerit ja suola. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja vatkaile joukkoon. Lopuksi lisää rasvasula ja kaada uunipellille.
Paista 200-225 astetta ja n. 35 minuuttia.
( pidän yleensä aluksi kovemmassa lämmössä vartin ja sitten tiputan 200 asteeseen, jotta pinta ei pala)
Vaikka tämä on ihan parasta hillon ja jäätelön (kermavaahtokin käy hätätapauksessa) kanssa, tahmaisen makeita palasia voi syödä ihan ilman mitään höysteitäkin. Siitä vaan pelliltä ohimennessään riipasee.
Tämän pannarin avulla on noustu maanantaimasiksesta, hoidettu kaamean kiireen keskellä synttäritarjoilut, pelastuttu “ei oo mitään iltapalaa” -illoilta ja yllätysvieraiden kestitsemiseltä kahvipöydässä. Tämän pannarin äärellä on istahdettu kymmeniä kertoja edes hetkeksi päivän aikana saman pöydän ääreen ja vaihdettu kuulumiset ennen nukkumaanmenoa.
Sen lisäksi, että tämä on maultaan maailman parasta, se yhdistää arjessa ja pelastaa juhlassa.
Niin. Tulinko jo maininneeksi, että tämä kyseinen pannukakku on siis kaikilla mittareilla mitattuna maailman parasta?
– Päivi
Mie taidan tehdä samalla/hyvin samanlaisella ohjeella pannaria, ja kyllä tulee hyvää! Meillä on talo tyhjä – vauvaa lukuunottamatta – joten en taida viitsiä itselleni tehdä pannaria. Pitäisi olla mukamas terveellisellä linjalla. Enköhän minä repsahda lopulta. 🙂
No mut JOS saa joskus aikaa yksin (tai ainakin melkein) on melkein rikollista olla terveellisellä linjalla. 😉 Pannarit uuniin vaan! :D-Päivi-
Tein eilen sun ohjeella mustikkapiirakkaa ja hyvää tuli : ) Vaniljakastikkeen kera tietty : )-Sari
Kiva kuulla, että onnistui! :)-Päivi-
Meillä Elmeri oli haistanut naapuri asunnosta lätyn tuoksua ….ja tuli kotio : “äitii voiks paistaa lättyjä!!??”Mikä sen parempi ajanviete TÄLLÄ kelillä:iltapuhdetta :)-tosin Hilman hillo on saarioisten “meidän äidin tekemää..”
Lätyt ja pannari on just parasta sadekelin ruokaa. :)-Päivi-
kuinkas sattuikaan, mullakin tänään tuota maailman parasta pannaria + mansikkahilloa jälkkäriks, ekaks kesäkeittoa sinun ohjeella tehtynä.
Voi vitsi, mun tekis kans mieli sitä kesäkeittoa… Saan tosin vaan itelleni keitellä, kun ei meillä niin muut siitä välitä. :)-Päivi-
Sama ohje käytössä ja hyvää on. 🙂 Nam!T.päkkänä
Kiitoksia ohjeesta, olin jo pitkään metsästäny hyvää pannariohjetta. Meiän suvun reseptillä kun tulee paksua ja jauhosta…
Tulipas ihan vesi kielelle tästä, pakko melkeen lähtä pannaria tekemään! 🙂 Mullakin on huippuhyvä ohje, mutta pitääpä kokeilla myös tuolla, jos olis vielä parempaa! 🙂
Meillä tehdään samalla pannariohjeella ja on ihan maailman parasta. Eikä välttämättä tarvitse edes hilloa tai muutakaan kyytipoikaa, maistuu myös ihan itsenään. Pellillinen ei ole kuin näyttää – naminami! 🙂
Tämä on kyllä ihan mahdottoman hyvä pannariohje. Kerran kokeiltuani en ole ole enää muita paistanutkaan! Kiitos!
k
[…] kotiinpaluun kunniaksi pyöräytettiin, mikäs muu kuin pannari. Jätskiä, hilloa ja niskahiusten nuuskutusta. […]
En käytä pannukakku-, lettu- tai vohvelitaikinaan ohjetta, vaan sekoittelen sen mukaan, kun “tuntuu vispilä ranteesee hyvältä”. Näin se on meillä aina tehty ;).
Jos joskus haluat poikea tutusta ja turvallisesta, suosittelen lisäämään pannukakkutaikinaan vähän kardemummaa. Tulee vähän fiilis ahvenamaalaisesta pannukakusta, mutta ei kuitenkaan vaivaa siitä puuron keittämisestä. Toimii hyvin!
Noi on ihan parhaita ohjeita. Jotka “näin on aina meillä tehty”. <3
Samanmoisella ohjeella tein illalla pannaria, hyvin maistu. Törkeän hyvää…
Meillä tämä on tosin nimellä ropsu. ?
Oi! Olitkos sä Pohjanmaalta? Eikös siellä suunnalla oo ropsuja? 😀
Sieltähän minä. Mutta täälläkin tuntuu olevan eroja. Seinäjoella moni puhuu pannarista, Vimpelissä yhtä usea ropsusta.
Sanoista voidaan saada tulisia väittelyjä aikaan. Joskus tehtiin lapsuuden kaverin kans galluppia, moniko sanoo vasta, moniko vihta. Kumpi onkaan oikea sana…;)
Samankaltainen ohje täälläkin. Olen vain optimoinut sitä niin, että teen sen 1l maitoa. (Menee koko tölkki eikä tartte mittailla.) Mahtuu isolle uunipellille juuri ja juuri. ? Tämän ohjeen kun joskus löysin netistä, niin muita ei oo tarvinnutkaan etsiä!
Hei loistava optimointi! Meillä menee kans pellillinen tosta vaan, melkein pitää kohta varmaan tehdä kaks. 😀
Toimipa hyvin myös pannulla paistettaessa! Koe-erä haluttiin maistaa heti, niin pantiin räiskälepannulle pieni osa taikinaa. 🙂 Hyvää oli ja nyt sitten uunista tulevaa odotellaan haarukat tanassa jo!
Piti siivota koko kaappi. jotta sai selville, onko talossa jauhoja. Ei ollut, mutta nyt on siisti kaappi ja kaupasta haetut tarveaineet seuraavaankin pannariin.