Joka kevät, ja joulukin sen puoleen, ollaan saman dilemman edessä. Mitä pientä kivaa muistamista keksiä mahtavalle henkilökunnalle päiväkotiin ja viime vuosina myös opettajalle? Myönnettäköön, että me päästiin viimeiset 1,5 vuotta aika helpolla, kun pidin pientä herkkupuotiani. Sanomattakin selvää siis, että meidän lasten kiitospaketeista löytyi jotain makeaa tai suolaista suuhunpantavaa.
Nyt, kun oman kaupan antimia ei enää tarjolla ollut, onkin keksittävä jotain uutta. Jonkinlaisena ohjenuorana olen pitänyt sitä, ettei viedä mitään “näkyvää”, koska niin ihania kuin tuikkupurkit ovatkin, niitä on varmasti jokaisella jo kaapit väärällään. Ja muutenkin toisen kotiin on vaikea ostaa tavaraa.
Tänä keväänä päiväkodin ihanat tädit saavat meiltä yrttejä. Rosmariinit melkein kutsuivat minua kaupassa ja pienellä tuunauksella purnukoista saa ihan sieviä. Tosin, mun askartelutaipumukset tuntien jouduttiin tyytymään voipaperiin ja niininaruun. Yritys hyvä kymmenen, kuitenkin.
Millaisia pieniä kiitoslahjoja teillä on tapana viedä päiväkotiin ja kouluun, vai viettekö mitään? Ja jos opettajia on langoilla, kuulisin mieluusti millaiset muistamiset ovat mieluisimpia. Tai mitkä vastaavasti eivät ole niitä parhaita mahdollisia ideoita?
-Päivi-
Moi Päivi! Mulla on aina toi sama ongelma. Kerran kysyin tutuilta opeilta heidän mielipidettä ja vastauksena oli: jotain, joka kuluu: kukka, karkki, kynttilä ym. ei siis krääsää kaappeihin. Siinä olen pysynyt. Miehellekin voi vielä kukkasen 🙂 ja se rosmariini ehdottomasti sopii myös miehelle, nehän on kovia kokkaan
Moikka!
Just tota samaa ohjenuoraa mä oon yrittänyt noudattaa. Ja miettinyt tietysti, mitä itse toivoisin saavani, kun monet kuitenkin muistavat, vaikkei se toki välttämätöntä olekaan. Kahvi/tee/glögilinja on ollut kiva ja kukka toimii kyllä myös aina!
Voipi olla, että ope saa myös yrtin, siis. 🙂
-Päivi-
Mä vein just viikko sitten itsetehtyä lemon curdia.Joka kevät ja joulu oon vieny jotain pientä itsetehtyä ja hoitajat on tykänny!:)
http://vaniljahouse.casablogit.fi/lue/2013/05/home-made-lemon-curd
Ihana idea! Mäkin oon joskus leiponut jotain kahvihuoneeseen yhteiseksi, mutta nyt on ollut aika niin kortilla, ettei ole ehtinyt. Kiitos ohjeesta, pitääkin joskus kokeilla! 🙂
-Päivi-
Jotain, mikä EI JÄÄ NURKKIIN PYÖRIMÄÄN! Syötävää, juotavaa, kuihtuvaa. Ja tälle opelle saa ostaa myös punkkupullon, en pistä pahakseni lainkaan 🙂
No näin mä oon aatellu. Tosin Alkon antimiin en oo uskaltanut vielä kertaakaan turvautua… opettajat on jotenkin niin siveellisiä. 😉
-Päivi-
Morjes! Vihdoin heittääs kommenttia tänne uuteen tupaan 🙂 Mä tänään paketeerasin ihan vaan pelargonian ruukkuun ja osku saa piirtää jonku kortin viel. just jotain sellast, mikä häviää aikanansa eikä jää pyörii nurkkiin.
Terkkuja ja halit
Hei jee, ku tulit visiitille uuteenkin tupaan! 🙂 Kukat ja syötävät on sellasia, mitä mekin on suosittu. Parkkeeraava pelargonia kuulostaa just hyvältä. 😀
Terkkuja ja halit sinnekin!
-Päivi-
Mä sain tänäp mukulan mummin tänään leipoman limpun. Ei helkkari, kyllä kelepaa. Niiiin hyvää. 🙂 Eikä jää tosiaankaan nurkkiin kuleksimaan… *mumsnamskmumsk*
Oijoijoi! Ihanaa, tarpeellista ja varmasti sydämellä valmistettua. Kelpais mullekin! 😉
-Päivi-
Jokunen vuosi sitten yksi äiti ihan suoraan kysyi, että olisko valkkari vai punkku kivempi (ja viiniä juomattomalle toi reteesti pienen pullon kirkasta), paketissa oli kyllä jokin pieni muukin juttu. Mutta oli jotenkin ilahduttavaa, että hän kysyi mistä pidetään. 🙂 Lapsensa oli siis ollut monta vuotta ko. ryhmässä ja menossa kouluun, lahja edusti siis tavallaan koko sitä aikaa – ajattelisin, että siksi panosti niin suuresti. Ei tollasia nyt joka joulu ja kevät tartte.
Mutta, vuosien saatossa on kaikenlaista saanut; säästössä ovat muumimukit, omaa makua miellyttävät kynttiläkipposet, yrttien mukana saatu ruukku.. Ja parhaimmistossa myös itsekoostetut karkkipussukat kera kortin, kotikutoiset kortit (pieni haastattelu lapselta mukana). Käyttöön on menneet saippuat, saunatuoksut ja käsivoiteet. Ja moni muukin, mutta nuo nyt tuli ekana mieleen.
Ja ihan oikeasti, vaikka ne lahjat ja kortit on oikeasti todella kivoja (tuntee tehneensä työn hyvin ja olleensa lapselle/perheelle mieluinen), niin kyllä se sanallinen kiitos ja lapsen halaus on ne parhaat.
Nuo tekemäsi yrtit olisi ainakin minulle todella mieluinen muistaminen.
Mä uskon, että ne lasten vilpittömät ja aidot kiitokset ja halit on parhaita. 🙂 Mä en ole vielä koskaan “uskaltanut” hakea näitä muistamisia Alkosta, vaikka mikäs sen parempi lahja jouluna, kuin hyvä punkkuglögi. Ehkä sitä ens jouluna jo rohkaistuu. 😉
Kiitos kivasta kommentista! 🙂
-Päivi-
Moi,
Ei auta tämä vastaus enää tälle keväälle, mutta jouluksi ehkä… En siirtynyt lukijaksi tänne blogimuuton yhteydessä ja nyt muistui mieleen käydä katsomassa kuulumisia.
Olen itse opettaja ja kolmen mukulan äiti. Kaksi koululaista ja yksi päiväkotilainen.
Molempien lasteni luokalla on tilinhoitaja-aktiivivanhempi, joka kerää muistamisia varten rahan, 5-10 euroa/oppilas. Osallistuminen on vapaaehtoista ja muistamiskorttiin laitetaan kaikkien oppilaiden nimi osallistumista katsomatta. Yhteislahjasummaksi kertyy yleensä 100-150 euroa/muistaminen, joilla on hankittu lahjakortteja kauneushoitolaan, teatteriin, ravintolaan ym. Kyytipoikana luokassa ojennetaan kortti ja kukkanen. Kätevää ja edullista. Yhteislahjaan annetulla summalla, kun ei yksinään saa juuri mitään.
Omalla luokallani on samanlainen aktiivivanhempi, joka hoitaa muistamisia aika samalla systeemillä. Pois käytettäviä asioita on mukavampi saada, jos jollain ylipäätänsä on haluttu muistaa. Oppilaita ajatellen on myös mukavaa, että lahja annetaan kaikkien nimissä, eikä heidän tarvitse pähkäillä tuovatko jotain tai mitä muut ajattelevat, jos eivät toisikaan mitään. Itse en ajattele asiasta mitään, vaikken muistamista saisikaan. Vanha jäänne jostain, johon itsekin kyllä mielelläni osallistun omien lasteni kohdalla.
Päiväkotiin, johon olen vienyt parhaimmillaan kahdeksan muistamista, kun lapsia oli eri ryhmissä ja joka ryhmässä omat hoitajat, olen hakenut muistamiset Alkosta. Lapseni ovat olleet yhdentoista vuoden ajan samassa päiväkodissa ja aika alkuvaiheissa kyselin saako muistaa kuohuvalla. Jouluksi vien joko vuosikertaglögin tai punaviinpohjaisen kuohuvan, kesäksi kuohuviinin, nykyään Fresitan.
Lapsilta saa ihanaa palautetta pitkin vuotta jokapäiväisissä tilanteissa. Itse koen, että muistamiset ovat nimenomaa vanhemmilta tulevia kiitoksia. Itse ainakin ajattelen niin: arkisin opettajat ja päiväkodinhenkilökunta näkevät lapsiani ja pitävät heistä huolta enemmän kuin itse ehdin.
Kiitos kommentistasi, Emmi! 🙂 Meillä on myös kerran kerätty tuollainen isompi yhteinen summa, silloin kyseinen opettaja oli tosin jäämässä eläkkeelle. Ja ilmeisesti kuudennella ja ysillä on myös monilla tapana näin toimia. Ja tosi hyvä idis se onkin!
Fresita on kyllä mitä mainioin kesänalotusjuoma, kyllä mäkin varmaan tästä eteenpäin uskallan jotain pientä Alkosta ostaa.
Kiitos vinkeistä, näihin palaan varmasti vielä! 🙂
-Päivi-
Hei,
sain yhtenä keväänä eräältä oppilaalta lahjaksi vihanneksia: suomalaisia tomaatteja ison pussillisen ja muutaman kurkun. Voin sanoa, että en parempaa ja mieleenpainuvampaa lahjaa ole saanut 🙂
Aivan ihana idea! Eihän tuon parempaa voi olla! 🙂
-Päivi-