Arvatkaas, mitä mä tein? Ajattelin kevään kunniaksi napata kuvia. Kun on uudet tennaritkin. Arskat, vähän huulipunaa ja auringonpaistetta. Jos ikuistaisi itsensä aavistuksen eläväisemmän näköisenä, kuin normiarkena, jos vaikka piristyisi.
No jäätävästä kuvamäärästä ei montaa onnistunutta löytynyt, mutta piristi kyllä. Hetkellisesti. Sitten aurinko jo menikin piiloon, tuli lumisade ja pikkumimmit liittyivät ykäbileisiin. Yht’äkkiä on samanlainen olo, kuin joskus 7 vuotta sitten. Raju tauti on pidellyt muakin hereillä, vaikken itse sairastuneisiin oo vielä liittynytkään. Mutta hitto vieköön, miten sitä ihmiset selviää arjesta vartin pätkissä nukuttujen öiden jälkeen?
Voiton puolella tosin ollaan. 3/5 done, joten jäljellä enää me aikuiset. Onneksi edessä on viikonloppu ja toivon mukaan myös sitä unta. Ehkä tää tästä.
Mulla on muuten TAAS vähän fledakriisiä ja kampaaja-aika ensi viikolla. Mutta ehkä vuodatan siitä enemmän myöhemmin.
Ja ainiin.
Takki: Junarose (Oi mutsi mutsin vanha)
Leggarit ja arskat: Seppälä
Tunika ja laukku: H&M
Tennarit: SoWhat (Kenkäkauppa Alina)
Piristävää viikonloppua!
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Hyvältä näyttää!
Joskus sitä koittaa oikein skarpata. 😀 Kiitos!
Hei kevätmuija, näytät ihanan pirteälle, vaikka tekstin mukaan olosi onkin kaukana siitä! 🙂
Itsekin olen nyt pari viikkoa viettänyt niin lyhyillä unilla, että kun tänään palasin kotiin pitkältä työpäivältä niin lähettelin sekopäisen onnellisuushymyn kera otettuja selfieitä ystävälleni, koska huomenna ei tarvitse laittaa herätyskelloa soimaan.
Toivottavasti saat levättyä viikonloppuna! <3
HIhihi, mä niin ymmärrän ton sekopäisen onnentunteen! Ihminen menee ihan pois itsestään, kun se ei nuku. Toivottavasti sait kaivattua lepoa. <3
Meillä jo elämä voittaa. Aurinko paistaa, kahvi maistuu ja porukka on terveenä. Ei hassumpaa. 🙂
Kevätmuija tosiaan! Sun pitäs tehä enemmän näitä vaatepostauksia 🙂
Haha, joo, talvitakissa! 😀 Pitäis varmaan rohkaistua tekeen enemmän. Tää ei vaan oo missään nimessä sitä ominta alaa, ni sitä on ehkä liian kriittinen.