Joskus, harvoin mutta joskus, tulee niitä hetkiä, jolloin ei kertakaikkiaan löydy mitään sanottavaa. Kuuppa kumisee tyhjyyttään ja pelkkä blogin avaaminen aiheuttaa pienimuotoista ahdistusta.
Tämä viikko on ollut sellainen. Ajatukset on aika pitkälti olleet kiinni niissä “ihan oikeissa töissä”, eikä paukut ole iltaisin riittäneet enää mihinkään muuhun järkevään. Lähinnä vaan mekaaniseen “pyykit, tiskit, kauppa, ruoka, suihku” -osastoon. Niinpä päätin olla muutaman päivän kirjoittamatta.
Ja pakko kai sekin on myöntää, että viime aikoina tapetilla ollut ilkeä palaute aina hetkellisesti vetää mielen maihin ja motivaation nollille. Olis aika paljon helpompi harrastaa vaikka pyöräilyä. Siinä ei ainakaan kukaan tule kitisemään, kuinka väärin elät elämääsi siinä polkemisen lomassa.
Mutta jos on paiskittu tällä viikolla töitä, niin on muuten alkanu myös kesä! Muksujen loman huomaa iltaisin huushollin tilasta ja tänään olin ekaa kertaa ulkona ilman neuletakkia. Jos oikein hyvin käy, saatan saada pitää viikon kuluttua pienen lomapätkänkin. Sopii!
Tämä viikonloppu me ollaankin kotosalla tyttöjen kesken. Pojat lähti viikonlopuksi NBA-leirille Helsinkiin ja me mimmit jäätiin vahtimaan taloa. Huomenna vielä työhommia, mutta muuten mä luulen, että mennään jäätelö- ja chillailu-linjalla. Ja kunhan nämä viikonlopun tapahtumatouhut saadaan pakettiin, toinen aivolohkoni kykenee taas ehkä keskittymään taas nakkimutseiluunkin. Mutta hengissä mää vaan täällä porskutan, vaikka hiljaa olen ollutkin.
Niin että olkaas nyt tekin. Siivosti siellä tuoppienne ääressä. Nih.
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Ja me ollaan täällä kans sun tukena hiljaa ja vähemmän hiljaisina mutt kuitenkin. Ei aina jaksa eikä tarvii … joskus on hyvä vaan olla. Voimatsemppihalaus !!!
Kiitos! <3 Ihanaa, kun jaksatte olla siellä, vaikka toisinaan blogielo on hiljaisempaa. 🙂
En tajua mistä asiasta tässä blogissa edes voisi antaa negatiivista palautetta (enkä halua tietääkään, jääköön omaan arvoonsa). Älä anna typeryyden lannistaa, meitä on täällä niin monta jotka ilolla tätä luetaan ja sinusta tykätään, vaikkei tunnetakaan.
Just näin!! Oot kyl vaan paras tyyppi ja sulla on paras blogi. Kelle se on ongelma, lukekoon muita blogeja tai olkoon lukematta, mutta ei tarvi purkaa tuskaansa lapsuuden patterin väliin pudonneista leluista suhun..
Ootte kyllä aika ihania! <3 Kyllä aina löytyy asioita, jotka ei kaikkia miellytä. Eikä siinä mitään, sehän on ihan normaalia. Mutta sellanen systemaattinen pään aukominen alkaa rassata jossain vaiheessa. Kun puututaan blogin kautta asioihin, joista ei varmasti voida tietää yhtään mitään. Sattuu vaan pärstä ärsyttämään. Mutta opettelen koko ajan paremmaksi tuossa paskansietokyvyssä. 😀 Ja onneks teitä kannustavia supertyyppejä on niin paljon! <3
Älä oo sanaton… Oon kyllä niin täysillä sun jutuissa mukana :>
Ihan huikeeta meininkiä, arkee ja juhlaa.
Kirsi
Voi ihana Kirsi! <3 Kivaa, kun kaikkien vuosienkin jälkeen jaksat vaan käydä lukemassa. <3
Meitä hiljaisia kannustajia riittää täällä valtavasti. Ei piitata niistä mielensä (ja muiden mielen) pahoittajista. Ihanaa viikonloppua ja kiitos kivasta blogista.
Kiitos niin paljon, Anu! <3 Onneksi teitä on niin hurjan paljon, teitä ihania!
En voi ymmärtää, miksi lukea blogia joka aiheuttaa ilmeisesti pahaa mieltä. Sanoisin, että kateellisten panettelua! Ole ylpeä itsestäsi ja taidosta kirjoittaa niin mukavasti, kirjoituksesi on saanut monet kerrat mut nauramaan ja sun asenne elämään on huippu! Muista ottaa välillä rennosti kaiken kiireen keskellä! 🙂
Ihanasti sanottu! Kiitos! <3 Eniten mua varmaan harmittaa se, että annan noiden tyhmien juttujen vaikuttaa mielialaan, kun pitäisi vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pitäis vaan oppia kovettamaan pintaa hiukan.
Kiitti ihanasta viestistä! 🙂
?
<3
<3 oot huippunainen. koirat haukkuu, karavaanit kulkee.
Hih! Niinhän ne tekee. 🙂 Kiitos! <3