Pohdittiin eräs päivä töissä, että sisustaminen on varmaan jonkin verran muuttunut meidän lapsuudesta. Vielä 90 -luvulla oli enemmän sääntö kuin poikkeus vaihtaa jouluksi niin matot, kuin verhotkin, liinoista puhumattakaan. Oli kesäverhot, syysmatot, pääsiäisliinat. Mä koitin pitää vielä jonkin aikaa ensimmäisessä omassa kodissani näitä perinteitä yllä. Lopulta lasten ja kiireen myötä juhlapyhien sisustelukin muutti muotoaan. Edelleen pyrin pienillä jutuilla muuttamaan kodin tunnelmia vuodenaikojen mukaan, mutta mitään niin suureellista en enää harrasta, kuin ennen. Nyt riittää muutama uusi tyyny, kukat, kynttilät ja vaikkapa nyt koristekurpitsat. Mattojakin vaihtelen toisinaan. Se tosin tarkoittaa sitä, että niitä pitäisi silloin tällöin pestäkin…
Syyskotia varten ei kuitenkaan mattoja vaihdettu. Piensisustusta hiukan päivitin ja hommasin sohvalle keltaiset tyynyt. Keltaista on selkeästi nyt tulossa enemmän sisustukseen, niin tapetteihin, kuin piensisustukseenkin. Erityisesti eri keltaisten ja harmaan liittoa. Ei lainkaan hassumpi yhdistelmä, kun hetken totuttelee.
Keltaista, mustaa, teetä ja sympatiaa… Näitä ovat Uskolan syyseväät. Niin ja pitkä pinna. Viikonloppuna otetuista kuvista on taas vähän lookki muuttunut. Noin 78 muovisotilasta, 7 sukkaa ja yhdet värikynät löytyis noin alkuun tuosta lattialta. Aijjjettä.
Mites teillä, vaikuttaako vuodenajat tai juhlapyhät sisustukseen?
-Päivi-
Muistan hyvin lapsena verhojen ja mattojen vaihdon. Muistan hyvin myös joka viikkoisen siivouspäivän jolloin kaikki matot ja pöytäliinat kerättiin syrjään ja suit sait oli kämppä siisti. Oli se vaan mukavaa ja jotenkin turvallista. Tiesi mitä joka torstai tapahtuu ja tiesi koska joulu kolkuttaa ovella tai koska juhannus läheni kun mäntysuovan tuoksuiset matot tuli lattioille.
Ja ei, ei meillä moista tapahdu kotona. Ei ole edes vaihtoverhoja joka huoneeseen. Puhumattakaan matoista. Elämä tuntuu olevan kiireistä että hyvä jos saa muuten arjen pyöritettyä. Mutta nyt kun nostit asian mieleen niin ois se kuule aika kivaa. Siitä voisi itellekin tulla piristävä olo.
Mä olen muuten 70- luvun lapsi, ja silloin vuokrakämpässä äiti muuten vahaskin muovimatot 2 kertaa vuodessa. Voi hitsi….nyt sitä tulee kaikki lapsuusajan muisot mieleen… 🙂
Kyllä! Tuo mäntysuovan tuoksu edustaa mulle myös sellaista turvaa ja onnellisia lapsuuden hetkiä. Ja pakko myöntää, että olin siihen niin tottunut, että kun en itse ihan samanmoiseen matonvaihtorumbaan ole joulun alla pystynyt, on toisinaan tuntunut, ettei se joulu taida ollenkaan tullakaan… Pitää varmaan vaan laittaa sängyn alle mäntysuopapalanen, ni edes tuoksu vastaa totuttua. 😀
-Päivi-
Kaunista! 🙂 Joulu näkyy jinkinverran sisustuksessa, muut juhlapyhät sitten ei näykään. Muistan minäkin lapsena kun joulun janjuhannuksen lähestyessä suursiivottiin joka nurkka ja komero, vaihdettiin verhoa ja pöytäliinaa yms. Muina juhlapyhinä pääsikin sitten hitusen vähemmällä. Tosin sillon siivottiinkin joka viikko säännöllisesti, tietyt jutut tehden. 😀
Mä olen myös vähän nykyään laiskotellut esim. pääsiäisen sisustuksen kanssa. Kevättä kun on vähän huushollissa, se riittää. Mutta jouluna sitten hiukan enemmän. 🙂
-Päivi-
Meillä on kevätverhot, syysverhot ja jouluverhot. Nyt en ole saanut syysverhoja ripustettua, eikä se enää kannatakaan, koska kuukauden päästä (ainakin melkein) voi ripustaa jouluverhot. Huoneistoremontti tulee maaliskuussa, joten veikkaanpa jouluverhojen roikkuvan sinne saakka ;D. Sohvan tyynynpäälliset vaihdetaan joulun alla, muuten ne on läpi vuoden samat. Ihanan tylsää (eikä tuota juurikaan lisätyötä) :).
Hihihi! Just legendaarista! Mulle on käynyt useammin kuin kerran jotain tollasta. Joko huomaan vasta pyhän jälkeen, että olisi jotkut tietyt verhot ollut… ja sit toi pääsiäisen rairuoho on aika perus. Ikinä tuu kylvettyä… 😉
-Päivi-