“Äiti” ja “iskä” on so last season. Me ollaan nykyään kakkanaamoja. Idiootteja. Typeriä. Epäreiluja. Ääliöitä. Maailman tyhmimpiä. Yhden aamuraivon tuoksinassa livahti jopa jo yksi legendaarinen “paskapää”.
Tällä valtavalla uusien nimien kirjolla meitä ilahduttaa tietysti esikoisemme. Muutaman viikon kuluttua kaksinumeroiseen ikään astuva neiti-ihminen. Käytös ei viime aikoina ole tosin ihan tuonne täyteen kymppiin yltänyt… Vaikka pisteitä voisikin pikkuhiljaa antaa mitä moninaisimpien haukkumanimien keksimisestä.
Onko tämä nyt taas yksi niistä kuuluisista “vaiheista”? Esiteini? Esiesiteini? Varhaisnuori? Vai ihan vaan äitinsä tyttö..?
Tämän illan kakkanaamailut hoidettiin sujuvasti enkun sanoja kysellessä. Ihan väärin meni. Ei saa kysyy ainakaan enkuks, eikä tolleen typerästi lausua. Oliks siel muka tollanenki, ei varmaa ollu! Ei sitä tartte osata, ettekä te taaskaan tajua yhtään mitään! Mua väsyttää, mä en jaksa ja patterikin lotisee öisin niin, ettei saa nukuttua. Liittyy olennaisesti sanakokeisiin, ilmeisesti.
Viime viikon kuuma peruna oli ulkohousut. Ei auttanut perustella pakkasella, eikä pelotella kuumeella. Mitään typeriä ulkkareita en tosiaan laita, ku ei kellään muullakaan oo! Ne on rumat, huonot jalassa ja RUMAT! Äitikin on ruma. Ja iskällä on ruma tukka. Ja se on teidän vika! Niin mikäkö? No kaikki!
Supernanny, help! Joko ton kohta saa lähettää johonkin opistoon? Alkaako se teini-ikä oikeesti jo nyt ja miten sen sais peruttua? Mä tilasin vain seesteisiä ja hyväkäytöksisiä lapsia, onkohan tämä nyt sellainen vaihdokas…?
Vertaistukea, pliis!!!
-Päivi-
Samaa pyydän mä. Muistan kyllä esikoisen kohdalla, että tässä iässä se teiniys alkoi. May the Force be with us.Anu
Kääk! Eihän tästä tule siis loppua koskaan, kun nuo pienemmät seuraa heti vanavedessä perässä… 😉 Voimaa me todella tarvitaan. Joka päivä.-Päivi-
Täällä naurettiin ja tunnetaan myös aitoa myötätuntoa ja pientä kauhua mitä onkaan vielä luvassa! Kerroin taannoin töissä etten uskonut että uhmaikä (4v) voisi olla näin kamala, ja parin esiteinin vanhemmat rupesi nauramaan… Valistivat että paras on vielä edessä 🙂
On se ainakin vähän erilaista… 😉 Meiltä löytyy saman katon alta myös kohta viisi vuotta täyttävä tyttö, joka on myöskin hyvin oman itsensä herra. Mutta ei ihan vielä noissa sfääreissä, kuin vanhin. ;)Tsemppiä meille!-Päivi-
Hyvä tavaton! Enkun sanat on meillä aiheuttaneet aivan just eikä melkein samanlaiset sanomiset! Huh, luulin että lapsessani on jotain vikaa!
Oi! Ihanaa!!! Siis tiedät kai. Että jollain muullakin.. Kuulunee siis asiaan? Huoh. ;)-Päivi-
Voi ei, tuoko meilläkin on edessä, tuntuu jo välillä nytkin niin rankalta… VOIMIA!
Vaihtelee varmaan paljolti lapsen mukaan. Meidän esikoinen on aina ollut kärttystä laatua, joten tavallaan tää ei oo yllätys… Mut oliks pakko jo nyt!? Tsemppiä arkeen sinnekin!-Päivi-
😀 vaikka ei varmaan saisi tuollaista hymiötä laittaa? Laitan silti, sillä vaikka meillä tipu on vasta 7v alkaa näitä lausahduksia tulla- ensimmäisen kerran kuulin eilen olevani maailman tyhmin ja inhottavin äiti ja nielaisin karvaan palasen kurkustani :/Voimia jees, sinnekin!!! <3
Saa laittaa! 🙂 Kyllä se vaan ennemmin tai myöhemmin eteen tulee… ku ei me vanhemmat ollakaan enää maailman parhaita. Mutta mieluummin tietysti käyttäytyvät noin kotona, kuin muualla. :)-Päivi-
sillä lailla, elämä on 🙂
Näinhän se menee. :)-Päivi-
Hahaa 😀 Mä jopa ostin trendikkäämmät ulkkarit (vanhat oli liian vauvamaiset, eikä KELLÄÄN ole sellasia) toissa viikolla samaisen ongelman edessä, samanikäisen tytön kanssa. Jonka mielestä äiti ei enää ymmärrä yhtään siis YHTÄÄN!
Haha, voihan ulkkarit! Meillä odotetaan jo kesää, ettei tartte mitään typeriä ulkkareita lainkaan. :D-Päivi-
Tuttua, tuttua…. Meillä myös esikoinen juuri 10v. Poika. Ja yhtä typerät isä ja äiti kuulostais olevan täälläkin. Vaatii kyllä rautaista hermoa tuollanen käyttäytyminen! Onneksi sen voi osaltaan laittaa iän piikkiin, mutta meillä vaaditaan sen verran kunnioitusta, että päin naamaa ei haistatella. Mielipiteen saa sanoa, ja thats it. 🙂 Toisinaan tullut mietittyä, pitääkö pojalle hakea apua, onko sillä joku oikea ongelma kun kaikki on niin “päin peetä”. Toiveissa, että se joku päivä helpottais! Tsemppiä sinne ja tänne! 🙂
Meillä myös käytiin eilen viimeksi vakava keskustelu siitä, miten vanhemmille puhutaan. Tuo on varmaan ton ikäisille se luonnollinen tapa purkaa ikäviä tunteita, kun ei niitä vielä kunnolla osaa käsitellä. Kun vaan itse muistais aina pitää sen huumorin mukana… :)-Päivi-
Ei auta kuin nauttia siitä, että lapset luottaa teihin ja uskaltaa hioa omia särmiään!
No näinhän se on! Vaikka myönnettävä, että aina ei jaksa sitäkään kiukuttelun keskellä muistaa… :)-Päivi-
Juu, tutulta kuullostaa, tyhmiä on isät ja äidit. Paras minuun kohdistettu haukkumasana on ollut munapääidiootti 🙂 Nyt naurattaa ja melkein nauratti silloinkin kun sen kuulin ensimmäisen kerran, tilanteessa ei tuolloin vain voinut nauraa…Vertaistuki on tarpeen, on hyvä välillä päästää itse pihalle tunnelmiaan, jotta sitten jaksaa taas olla haukuttavana 😉 Mutta kyllä se siitä vähenee ja rauhoittuu, meillä vanhin nyt 16, kohta 17-vee ja ihan niin usein ei äiti ja isä enää olekaan täysiä idiootteja, niiden kanssa voi välillä jopa jutella ja nauraakin ja niille voi jopa kertoa murheitaankin! Tsemppiä vaan matkaan, kyllä se siitä!
Kyllä muutaman kerran on ollut nauru aika lähellä, kun näitä kakkanaamoja on vasten kasvoja isketty. Kaipa nämä kuohut olennaisesti tuohon ikään kuuluvat… Mä en jotenkaan vaan osannut odottaa niitä ihan vielä… ;)-Päivi-
Äitien ylivertaisille kyvyille ilmeisesti tapahtuu jotain kun lapsi tulee esiteini-ikään? Esimerkiksi ennen ihan ookoot englanninlausumistaidot katoaa jonnekin. Eniten hämmästyttää se, että tyttönen, joka äsken syntyi, on pian kymmenen!
Kyllä. Äitien kyvyistä tulee ainoastaan alivertaisia. Ja lausumisista ei todellakaan ymmärrä mitään. Uh! Oikeesti aika kammottavaa, miten se VOI olla jo kymmenen. Ei se voi. Eihän?! Justhan se keltasena makas siellä kaapissa… <3-Päivi-
Ai että! 😀 Vaikka arki tuollaisen uhmakkaan kanssa on varmasti tahtojen taistelua, sait asian kiteytettyä niin hyvin ja nasevasti tekstimuotoon, että ihan nauru pääsi.Blogiasi on kiva seurata, kiitos tästä! :)Milla