Taisin jo aiemminkin kertaalleen todeta, että tämä tuleva pimeä aikaa ahdistaa minua. En ole nyt jostain syystä valmis luopumaan lämmöstä, enkä varsinkaan valosta. Tuntuu kamalan murheelliselta ajatella tulevaa vuodenpuolikasta. Kylmää, räntää, pimeää.
Tämä alkusyksy kuulaine päivineen vielä menee, mutta loka/marras, saati vuoden mittaiselta tuntuva tammikuu saavat aikaan lähinnä puistatuksen väreitä. Syksyisin iskee kaiho. Tyhjä olo, kaipuu johonkin. Selittämätön kaipaus. Johonkin kauas, tuntemattomaan mutta turvalliseen. Alan olla entistä vakuuttuneempi siitä, että tympeä talviaika on lusittava läpi vähintään yhden pysähdyksen taktiikalla. Mieluummin kahden.
Minä ottaisin pysähdykseni mieluusti vaikka Lontoossa, Berliinissä, Amsterdamissa, Dublinissa… Tai Barcelonassa, Roomassa, Nizzassa, ehkä Lissabonissa. Tänään olen kaihoissani eksynyt niin Trivagon, kuin Norwegianinkin sivuille. Laskeskelen ja haaveilen. Muutaman päivän irtaantuminen yksin tai ystävän kanssa. Olisi miljoonan arvoinen juuri nyt.
Lopulta on kuitenkin otettava järki käteen. Suljen sivustot ja lähden kameran kanssa kävelylle. Syksy on kaunis, mutta lohduton.
Kotiin päästyäni avaan reissusivustot uudestaan. Haaveillahan aina saa! Kuka lähtee mun kanssa “pysähtymään”? 😉
-Päivi-
Sama fiilis täällä. Tosin mulla on (kerrankin!!) matka tiedossa. Lähdetään rakkaan siippani kanssa tammikuussa viikoksi reissuun 10v. hääpäivän kunniaksi. Olen vuosia haaveillut reissusta aurinkoon talven keskellä, mut koskaan ei ole ollut varaa. Ei liiemmälti olisi nytkään, mut mennään silti. 😉 (hintana matkalla on luonnollisesti huono omatunto siitä, että lähtee ilman lapsia. Yritän ajatella että matkan ansiosta vanhemmat jaksavat toisiaan vielä toiset 10 vuotta!! :D)
Haaveilla kannattaa aina – jos ei matkalle pääse tänä vuonna, niin viimeistään sitten parin vuoden päästä. Norwegianilla on kyllä tajuhalvat lennot. Miten muuten olis Istanbul – Turkish airlines on myös HALPA! 😉
Oi, IHANAA!!! Nyt olen jopa vähän kateellinen. 😉 Mä olen ollut oikein perinteisellä rantalomalla viimeksi..ööö… varmaan just 10 vuotta sitten. Tai itseasiassa kauemminkin. Buu!
Ja voi mitä luksusta päästä ihan kahdestaan! Siitä ei kannata huonoa omaatuntoa tuntea. Kyllä ne lapset ja se arki siellä odottaa loman jälkeenkin. 🙂 Ihanaa reissua! 🙂
-Päivi-