.. että meidän sohvatyynyissä lukee edelleen joulunpunaisella “Gingerbread”, ni uskaltaiskohan se tulla?
Tänään vietiin pikkumimmi tanssiharkkoihin kuudeksi ja mentiin sen jälkeen kauppaan. Kello oli jotakuinkin 18.19, kun palattiin takaisin autolle ja kas, ulkona oli vasta alkanut hämärtyä. Tuli aika toiveikas fiilis. Kohta tulee taas kuivat kadut, valo, ulon haju ja aukeavat nuput. Tennarit ja fillarit.
Tajusin myös tänään täyttäväni vuosia ensi viikolla. 34. Kolmekymmentäneljä. Makustelin vähän, että miltäs se nyt tuntuu. En oikein tiedä. Vai pitäiskö tällasen välimallin ikäratkasun ylipäänsä tuntua joltain? Kerrankin voin aika rehellisesti myöntää olevani kriisitön ja suht tyytyväisenä juuri tämän ikäinen. Kaikesta tekemästäni tai kokemastani en voi olla ylpeä, mutta katuminen on turhaa. Muutaman jakson tästä kolmestakymmenestä neljästä vuodesta olisin voinut jättää elämättä, mutta en siltikään osaa katua. Jokainen hetki ja harhaan astuttu askelkin on kuitenkin opettanut jotain. Minä olen minä ja juuri tässä nimenomaan kaiken kokemani ansiosta. Aika hyvinhän tässä on käynyt.
Ja joo. Mullakin on nää blogitulppaanit nyt. Eiks nää kuulu vähän asiaan?
Ja muuten… jos ei kerrota mun kevättakille, että oon syöny ku hevonen, ni suostuiskohan se mahtumaan mun päälle…?!
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Ihan tiedoksi vaan, että hevonen syö noin vajaan litran kauraa päivässä ja jonkin verran heiniä. Eli kevyesti olet mennyt… 🙂
Nyt kun sanoit, niin meidänkin sohvatyynyssä lukee. Öhöm…pitäiskin vaihtaa. Ovessa on myös havukranssi. Hyväkuntoinen kylläkin…
Ja hyvä ikä. Kaikki on. Mikäs tässä nyt muuttuisi kauheasti…;)
Meillä on yks tonttu takan päällä ja jotain muutakin varmaan… =)
Blogitulppaanit on ihan jees maaliskuun alussa kuten lähestyvän kevään hehkuttaminenkin, mutta monessa blogissa se “keväinen” fiilis alkaa tulppaanien kanssa heti uudenvuoden jälkeen ja se jos mikä saa niskakarvat pystyyn, hih!!
Ja kevättakista – aina voi pitää auki ja käyttää vähän reilumpaa huivia jos tiukka paikka tulee, hih 😉
Kevättakki on kuin talvitakki: se ei koskaan mahdu päälle uuden sesongin alkaessa (eikä kyllä koskaan enää sen jälkeenkään). Siksi varmaan kannattaisi aina sesongin päätteeksi kierrättää vanhat pois, niin ei tarttis sovitella niitä sitten puolen vuoden päästä aina vain todetakseen, että ei ***kele mahdu muuten päälle (taaskaan).
Ja blogitulppaanit:
Ei ole blogi eikä mikään, jos ei keittiön pöydällä ole freesiä markettikkmppua 😀