Oon nyt vähän venyttänyt tätä kirjoittamista viime lauantain Inspiration Blog Awardeista, koska huhujen mukaan kameraani oli tallentunut lähinnä kaksi otosta hotellihuoneen kuoharipulloista (sellaisiahan niin harvoin näkee, että on parempi varuiksi ottaa ihan kuva) ja kännykkä muistuttaa illan kulusta lähinnä muutamalla violetilla sekasotkulla. Ei siis mitään todellista kuvamateriaalia koko keikasta. Olikos näin käynyt joskus ennenkin..?!
Mutta eihän tätä nyt pidempään voi pimitellä, koska jos joltain vielä on mennyt ohi, MÄHÄN VOITIN! Siis pronssia. Koska pronssiahan voitetaan, sen neljännen nenän edestä ikäänkuin. Ni siis voitin. Vittu MINÄ!
Nyt haluan siis tietenkin kiittää akatemiaa, eli teitä, rakas, väsynyt vanhemmuusyhteisöni siitä, että teihin uppoaa surkea huumori ja tällainen maailman tavallisin blogi. Siitä, että äänestitte. Noin kovan, ja ammattimaisen, porukan joukosta jos pääsee mitalisijoille, voi olla aika tyytyväinen. Ja pikkiriikkisen ylpeäkin.
Gaalassa jotenkin kirkastui, kuinka eri kuplassa oleilen suurimpaan osaan verrattuna. Meillä päin suihkuseurapiiri tarkoittaa lähinnä Rauhanpuiston patsaan suihkulähteessä kylpeviä humalaisia, ei norjia varsia ja punattuja huulia. Eteerisesti noin metrin mun päänupin yläpuolella lipuvat tyylibloggaajat on ihan oma lajinsa, joiden seurassa tunnen itseni maahiseksi ja maalaiseksi. Maahilaiseksi.
Ehkä sitä suuremmalla syyllä uskallan olla aika ylpeä tuosta kolmannesta sijasta Vuoden viihdyttävin blogi -kategoriassa. Täältä mä sitten vaan ponnistelen, hädintuskin 15 000 asukkaan syrjäkaupungista, ollen vieläpä nykyisin suositun perhe-skenen harvoja bloggaajia, jonka blogi ei käsittele vauvoja tai taaperoita. Tällaisena maakuntien mokkapalamutsien edustajana pääsin ensin ehdokkaaksi ja sen jälkeen vielä palkinnoille. Tulin, näin ja join. Eiku voitin. Hiton siistiä!
Palkintojenjaon jälkeenhän kannat luonnollisesti irtosivat kattoon. Jostain syystä kerta toisensa jälkeen erityisesti mammablogi-osasto vetää aika täysillä, kuin huomista ei olisi. (vaikka jumankauta, se tulee kuitenkin joka kerta…) Mutsit ei yhteen drinkkiin tyydy, vaan parhaimmillaan sitä taiteili itse kukin kolmen lasin kanssa samaan aikaan. Mautonta. Ja sopii niin tyyliin.
Erinomaisen kuvauksen illasta (ja noista kurkuista..) ehti kirjoittaa jo ihana Eino, en taida edes yrittää oikoa. Noinhan se meni. Oi voi.
Kiitos vielä mitä mahtavin mammalössi, Mamma rimpuilee, Emmi Nuorgam, Valeäiti, Onnistain, Lähiömutsi, Tyyliä metsästämässä, Ku ite tekee ja kaikki jotka nyt sujuvasti unohdan! Ai niin, ja toi Nuorgam voitti hopeaa Vuoden blogiteko -sarjassa Anttila-keissillä. Se on kova muija, se!
Nyt mun voittosilmäpussit ja voittonärästys kaipaavat lepoa. Tosin ne ei sitä saa, koska wööwööwööwööwööwörk shimishimi wööwööwööwööwööwörk. Tiätteks. Vähä Rihannaa.
-Päivi
Kuvista kiitos Einolle ja Katrille, kunnon fotoja odotellaan saapuvaksi tuonne gaalan sivuille pian! Jos vaikka näkyisi mekkoakin enemmän kuin hihan verran. Kaikkien kategorioiden palkitut löytyvät myös noilta sivuilta, klikediklik!
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Hiphei hurraa! Onnea kolmannesta sijasta! Yhden äänen verran otan kunniaa voitosta itsellenikin..kiehkieh.
No mutta apropoo, koskas pidät ne voitonjuhlat aka spugelenkki vol. 2. ?Kesä keikkuen tulevi ja ajattrlin merkata päivän jo (henkiseen) allakaan. 😉
Sylvia
Hippelisheijaa, jee! Ja kiitos äänestämme, madam!
Voihan spugelenkki! Mä olen jotenkin hiukan työntänyt sen taka-alalle, mutta onkohan nyt kuitenkin niin, että semmonen olis tänäkin vuonna järkättävä..? Piru viä, ei kai siinä auta, ku laittaa kalenteriin merkintä! 😀
No jukupliut eiksne olleet ihan menestyksekkäät kinkerit? 🙂 Ilimota jos saat porukkaa kasaan niin täältä piäkaupunnistakin tullahan.
Todellakin voitettu ja ansaittu! Onnea, onnea, onnea!
Jessss! Kiitos, kiitos, kiitos!
Hieno suoritus!
Kiitos! <3
[…] Päivi –Nakit ja mutsi, Katri –Onnistain ja […]
Todellakin hieno veto, ja saan olla ylpeä että ollaan taas nähty ja juhlittu. Ne lasten onnittelut oli kyllä parhaat ikinä, muotibloggaajat ei ymmärrä mistä jäävät paitsi ?
Hahah! Jaa “hyvä äiti” ja “Oliks Eevi siellä?” 😀 😀
Voi luoja että olin kuolla nauruun tätä sun postausta lukiessani! :DDDDD
Oot huikea, sun olis pitänyt voittaa!! <3
Näin sut siellä lavalla, mutta sen jälkeen kadotin sut kokonaan kun olisin tullut onnittelemaan – ehkä en vaan selkeesti pysynyt teidän vauhdikkaassa menossa mukana, koska pystyin kantamaan vain kahta juomaa kerrallaan! :DDDD <3
Hahaha, älä ny mee kuolemaan! 😀
Mä en meinannu tunnistaa sua siellä lavalla, vasta hetken kuluttua tajusin, että sehän oli Reetta! Ja sit en enää nähnytkään sua, buu! Mutta kyllä meni ihan oikein sullekin palkinto. <3 Koitetaan nyt seuraavissa kemuissa sit vihdoin kohdata. 🙂
En mäkään tunnistanut itseäni kun olin niin paineissa! 😀
Kiitos kovasti ihana! <3
No joo, otetaan tää missioksi, koska eiköhän syksyllä taas jotain kemuja ole tiedossa! 😉
Ihanaa vapista!! <3
Jibii onnea voittajalle!?
Jaaaauzaaaa! jee, kiitos! <3
Kirjoitat aina niin riemastuttavan elävää tekstiä, blogissasi, lehdessä ja varmaan saat asiaa mahtumaan tarralappuihinkin!
Haha, no tarralapuissa on kyllä aika lyhyitä tekstejä. Mutta se on varmaan joskus ihan hyväkin. 🙂
Hei hou!!! Piti jo sulle aiemmin laittaa, että ONNEA!!! Mahti homma, oon susta ylpee, jee!
Terv. Sukka-Sulonen