Mä oon täällä! MOI! Samaan aikaan ihan jeejee-fiilikset ja toisaalta ahdistaa ja ärsyttää, kun eihän tällanen tietotekninen hapatus suju koskaan niinkuin itse haluais. Päätä särkee, niskat on jumissa ja öögat vetää hedelmäpeliä, kun olen siirtänyt, vääntänyt ja muokannut. Tehdäkseni sen kohta uudestaan, kun ei olekaan kelvannut. Eikä kelpaa muuten vieläkään. Mutta muutoksia tulee nyt pikkuhiljaa, pääasia että sivu toimii ja nakkihommat saavat jatkua!
Ensimmäiset kommentit auki klikkailtaviin postaukseen ehtikin tulla jo, ennen kuin hommaa oli saatu kunnolla edes käyntiin ja ymmärrän, että lukijoilla on erilaisia mieltymyksiä lukemiensa blogien ulkonäön suhteen. Itse olen ollut pitkään sen “perinteisen” mallin kannalla, jossa tekstit näkyvät kokonaisuudessaan peräkkäin. Viime aikoina olen kuitenkin tykästynyt enemmän siihen, että postauksista näkyy sivulla esikatselut, joiden perusteella haluamansa voi näppärästi klikata auki. Itse ajattelen sen ajansäästönäkin; kun kaikkia tekstejä ei kuitenkaan tule luettua, voi yhdellä vilkaisulla napata ne itseä kiinnostavat.
Joku sanoo suoraan jättävänsä lukematta, milloin mistäkin syystä, eikä sille kai lopulta mitään voi. Nakkimestoilla kokeillaan nyt tätä vaihtoehtoa, ihan jo pelkästään siitäkin syystä, että eilen klikkailin noin viisi tuntia perse homeessa artikkelikuvia. Enkä nyt heti aio tehdä sitä uudestaan jonkun uuden teeman kanssa. Joten let’s sopeudutaan, jooko?
Jotenkin on sellanen olo, kuin olisin tuuliajolla. Että ehkä kukaan ei enää löydä tänne. Tai edes halua tulla. Ja ehkä en enää osaa edes blogata. Mutta ehkä se johtuu vaan tästä päänsärystä. Pitäis varmaan tehdä jotain ihan muuta hetki. Niinku leipoa korvapuusteja tai pestä mattoja.
Täällä mä nyt kuitenkin olen, ihan ikiomassa pesässäni, omassa kodissani. Samalla muutin myös takaisin Blogirinki-perheeni hellään huomaan. Tuntuu kotoisalta.
Mikä sitten tulee muuttumaan? No osoite. Ja tämä ulkoasu. Tuskin paljon muuta. Jos olette viihtyneet täällä aiemmin, uskoisin, että niin tapahtuu jatkossakin. Ja jos haluatte olla ihania, voitte tietty jakaa tän uuden osoitteen linkkiä ympäri interwebiä ja kyläkauppojen seiniä. Jos vaikka joku satunnainen kulkijakin osuisi nakkihaaviin.
Postausideoita on ainaskii kottikärryllinen, mutta täähän on perinteisesti hyvä hetki myös kysyä teiltä toiveita aiheiden suhteen, tai ihan muuten vaan. Olis kiva kuulla, millasia juttuja tykkäätte lukea, mitä aiheita toivoisitte enemmän tai vastaavasti vähemmän. Ja muutenkin palautetta saa antaa, vaikka sitten tästä ulkoasusta! (blogin, ei mun)
Samalla menolla siis jatketaan! Yritetään selvitä päivä kerrallaan.
Kiva, kun olet täällä.
-Päivi
Jejee, täällä ollaan! Sanoisin, että jatka samaan malliin! Siis noin niinku tekstien puolesta, ulkoasut ym on mulle aikas lailla yhdentekeviä, että tee niinku mukavinta itselles on!:) Ja eiköhän väki löydä tänne, onhan tää ny paras blogi! ?
Jee, ihanaa että oot täällä, läpi tuulen ja tuiskun! 😀
Jee, onnea uuteen blogikotiin! 🙂
Hihihii, kiitos! <3
Jee, me ollaan taas naapureita <3 😀 Ihanaa!
Mahtavaa, on taas entistä lyhyempi matka reseptivarkaisiin. 😀
Täällä ollaan jo kylässä tai melkein on itelläki semmonen olo ett olis niin ku kotonaan 😉 Hyvän perässä kannattaa tulla joten perässä pysyn 🙂
Mahtavaa, tervetuloa nyt ja aina! <3
Takuulla seuraan ?????? Ihan niin kuin ennenkin ?
Ihan mahtava kuulla! Jotenkin lohdullinen olo, että teitä on täällä näin paljon. 🙂
??????
Mun ihanani. <3
Tervetuloa takaisin, tätä on odoteltukin! Ja näköjään jos ei olla samassa duunipaikassa, ollaan vähintään naapureita. Tai molempia! 😀
Kyllä, tai vaikka molempia. Ihana olla takas. 😀
Jee, onnea uudelle blogikodille! <3
Sä oot niin paras kirjoittaja!! Naurattaa aina kun luen sun postauksia! 🙂
Jatka siis samaan malliin!! Pus!
Voi ihana Reetta! Oon niin ilonen, että säkin tulit käymään. Ja kiitos, oot ihana. <3
Tääl mää oon vaikkei aina ehkä siltä tunnukaan. Onnea uuteen kotiin ?
Tiätkö, sua aina toisinaan mietin, että pysytkö mukana. Ihana tietää, että pysyt. <3 Puss!
Hyvältä näyttää. Go, Nakki-Päivi! <3
Wuhuu! Nakkimuija kiittää! Nähdään taas pian, ihana! <3
Täältä tullaan heti kylään ja hyvältä näyttää 🙂
Ihanaa, kun tulit! <3
Onnea nakkikotiin!
…mutta voi ei, mie heti nillitän tästä tännekin rantautuneesta “read more”-systeemistä! Wääk, se on _niiin_ rasittavaa, koska en mä klikkaile vain sieltä täältä juttuja! Oon ihan koukussa nakkiteksteihin, minähän luen kaikki!
Jee, kiitos paljon! Ja voi hitti, arvasin, että varmaan jotain ärsyttää. MUTTA, kun oot noin ihana, että luet kaikki, pääset näppärästi aina esim. uusimmasta postauksesta taaksepäin tuolta vasemmasta alalaidasta. Ei siis tarvitse välillä klikkailla etusivulle. Ihanaa, jos pysyt matkalla mukana kuitenkin. 🙂
Mä en ole mikään super blogien kuluttaja, mut sun blogias luen aina eikä ole mitään väliä, missä se sijaitsee. Noi blogi- yhteisöt ja niiden merkitys on varmaan tärkeämpää teille bloggareille kuin meille lukijoille. Uusia kesäkuulumisia odotellessa 😉
Mä luulen, että se on muuten just noin! Blogi on vähän kuin tekijänsä vauva, siksi nämä asiat on meille niin tärkeitä. Mahtavaa, että pysyttelet matkassa kaikkien myrskyjen läpikin. 🙂
Hyvä nakkimude! Hyvältä näyttää ja kuulostaa, eiku etiäpäin!
Wuhuu! Sinnepä sinne!
JEE! Täällä me ollaan, meet sä minne vaan 🙂
Voin muuten kertoa, että ihan hetkeen en oo nyt lähdössä mihinkään… Nimim. miljoonan tunnin kuvankäsittelytyö
Tervetuloa takaisin kotiin!
Hih, kiitos!
Hyvä kun kävit mutkan muualla, mä en olis sua muuten varmaan löytänyt edes. Nyt osasin tänne seurata perässä. <3
Jes, ihan mahtavaa! <3 Ja ihana kun seuraat.
Perässä pysytään. Jatka samaan malliin <3
Mahtavaa! Ja onnea valmistumisen johdosta! <3
Joujou! Siis todella, joka postaus luetaan, eihän sitä lukematta tiedä, kolahtaako kirjoitus vai ei. ? Ja sitä paitsi mun mielestä blogin seuraaminen on just sitä, että lukijana elelee kirjoittajan tunnelmissa, oli ne mitä hyvänsä, mukana.
Kuten mainittukin “plokikoti” meininki taitaa avautua vaan toiselle bloggarille. Tällaiselle kaduntallaajalle soon aivan sama ootko nuapuri vai toiselta puolen palloa. Vain ää..teksti ratkaisee.
Noni, mut onnea nyt sinne “omaan kotiin”, ja suut tötterölle!?
Sylvia
Parasta, mää sitten tykkään susta! Ihanaa, kun elelet mukana tunnelmissa ja jaksat lukea kaiken. Haleja!
Täällä ollaan, täytyy kyllä myöntää että olen lomaillut, mutta nyt luen kaikki postaukset. Ja kokonaisuudessaan! Jatka entiseen malliin ??