Pitkä heinäkuu alkaa olla vihdoin ohi. Aika työpainotteiseksi pääsi menemään täällä päässä ja pikkuhiljaa alkaa tuntua nahoissa. Olen yllättänyt itseni aivan uuden tyyppisistä sähläys-tilanteista, unohtelen, hukkaan ja hajotan asioita. Ärsyttää aivan suunnattomasti, en mä sentään tämän luokan säätäjä yleensä ole!
Sen verran tää väsysäätö vaikuttaa elämään niin kotona, kuin töissäkin, että tajuan ihan itse, että jotain on tehtävä. Pidettävä itsestä huolta, jotta jaksaa. Otettava jostain aikaa perheelle, itselle, liikkumiselle, hyvinvoinnille. Lapset ansaitsee äidin joka ehtii ja jaksaa touhuta, mies ansaitsee vaimon joka ei pelkästään kiukuttele ja minä ansaitsen olla joskus jotain muutakin kuin väsynyt tai huolestunut.
Päätin aloittaa jättäytymällä pois aikaavievistä luottamustehtävistä. Olen tosi otettu, kun mua on pyydetty moniin juttuihin mukaan ja kiva olisi monessa touhussa ollakin, mutta nyt on vaan myönnettävä, että paukut ei riitä. Mieluummin luovutan paikkani jollekin, joka ehtii ja jaksaa olla toiminnassa täysillä mukana.
Syksyn tullen todennäköisesti tsekkaan hieman myös kaupan aukioloaikoja. Viimeinen puolituntinen sesongin ulkopuolella on osoittautunut aika turhaksi tässä pikkukaupungissa, joten ehkä sieltä voisi nipsasta muutaman tunnin lisää vapaa-aikaa viikkoon. Sesongit on kuitenkin asia erikseen.
Mitään suurempia tavoitteita tai lupauksia en ajatellut tehdä. Haluaisin vaan voida ja jaksaa paremmin, sekä henkisesti, että fyysisesti.
Tämä hyvinvointi ja jaksaminen pompahtelee esiin blogissakin aina silloin tällöin, kuten varmaan olette huomanneet. Ja yleensä luonnollisesti juuri sillä väsymyksen hetkellä. Osittain tulee jauhettua samoja juttujakin, mutta itseään on toisaalta välillä ihan hyvä muistuttaa tärkeistä asioista.
Joten hyvästi kiireinen heinäkuu ja tervetuloa elokuun hämärtyvät illat, kynttilät ja syksy! Tervetuloa paremmin voiva keho ja mieli!
Tuleeko teille syksyn lähestyessä tarve tälläisiin puhdistus-toimenpiteisiin? 🙂
-Päivi-
Mulla ei oo oikeastaan harrastuksia tai luottamustehtäviä, mutta silti tuota ajankäyttöä tulee mietittyä. Jotain muutoksia olen myös suunnitellut syksyy, ihan koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Eli suht samoilla aalloilla liikutaan.-Tuija-
Syksy on mulle kans just se “uudistumisen” aika, ei niinkään vuodenvaihde. Syksyllä voi alottaa jollain tavalla puhtaalta pöydältä. Tsemppiä muutoksen tuuliin! :)-Päivi-
Tsemppiä Päivi, ihan oikein että karsit ylimääräistä pois. Oma jaksaminen on tärkeää! Voimia supernaiselle 😉
Kiitos Laura! Oma jaksaminen on oikeesti tosi tärkeää. Mikään supernainen mä en kyllä missään nimessä ole. Oikeesti. :)-Päivi-
Toi hukkaaminen ja unohtelu, no joo, oot varmaan seurannut vierestä. Se on se, kun pää on irti :D. Ja siihen ei auta muu kuin hommien rajaaminen. Minusta on tullut se tylsä tyyppi joka ei sitten aina lähdekään joka rillutukseen ja toivon mukaan minusta tulee vielä se tyyppi, joka osaa heti kättelyssä sanoa, että ei riitä uusiin hommiin.
Jep, irti on aina välillä. 😀 Mä oon niin ylpee susta, kun sä nyt lähdet! Ihan mahtava homma ja loistava irtiotto. Pois kaikesta hetken aikaa. Jospa reissussa kirkastuu sekin, miten sanotaan heti kättelyssä ei. ;)-Päivi-
Allekirjoitan joka sanan. Elämä on pelkkää yrittämistä, nukkumista ja syömistä. Ei mitään muuta. En jaksa mitään muuta. Samalla lailla aion vähentää aukioloaikoja ja ottaa itselleni vapaata. Toikin on totta, että tulee sekoiltua, unohdeltua ja jatkuvat säryt vie viimoset hermot. – Katsos vaan, tulin tänne sun blogiin valittaan…! Tai siis ilmoitan, ettet ole ainut.
Välillä kyllä tuntuu, että se on vaan tota. Mutta pakko ajatella niin, että vaikka olis maailman ihanin ja mieluisin työ, se on silti vaan työ. Elämään täytyy jättää tilaa myös sille muulle. Jotta jaksaa taas sitä maailman ihaninta työtä. :)-Päivi-
“Kilttinä” ihmisenä ennen lupauduin kaikenlaisiin talkootöihin kunnes väsyin. Nykyisin osaan jo paremmin rajata tekemisiäni ja nauttia elämästä!Mukavaa Elokuuta ja jaksamisia sinulle!
Tuttua… nolottaa muka jotenkin sanoa ei. Vaikka itsehän sitä oman jaksamisensa paras asiantuntija on. Ja sitä omaa kehoa ja mieltä pitää kuunnella. Hyvä kuulla, että olet osannut viheltää pelin poikki. :)-Päivi-
hyvä, että huomaat tarvitsevasi lepoa, ennen kuin on liian myöhäistä! On tosi tärkeää antaa itselleenkin aikaa ja hyvinvointia. Sitten sitä jaksaa sen arjenkin paremmin.Mulla tulee aina syksyisin se kuntoilupuuska. Myös syömisiä tulee tsekattua paremmin.
Mä ajattelin koittaa alottaa nyt ihan siitä perusliikkumisesta, edes silloin tällöin, viikottain. Nyt kaikki se on jäänyt väsymyksen ja kiireen jalkoihin. Onneksi aina tulee uusi syksy. :)-Päivi-
Ihan mahtavaa, että et ole “liian” väsynyt ymmärtääksesi jaksamisen rajat! Ja kun pitää itsestään huolta ja jaksamisestaan, niin sitten perhekin voi hyvin. Itseään pitää voida hemmotella välillä, mitä se sitten kenellekin tarkoittaa. Varmaan huojentavaa yrittäjälle, että kiireisin sesonki tältä erää alkaa olla ohi. Syksyä odotellessa, tosiaan. Mä olen henkeen ja vereen syksyihminen, aina ollut. Syksy merkitsee mulle uuden alkua samalla tavalla kuin toisille kevät. Mä inspiroidun syksystä ja nautin siitä täysillä. Silloin tekee mieli aina aloittaa kaikkea uutta kivaa ja olo on energinen! 🙂
Mä oon katsonu vierestä loppuunpalamisen muutamaan kertaan, ehkä se on osaltaan opettanut kuuntelemaan itseä paremmin. Mä tiedän aika hyvin rajani, mutta aika huonosti oon osannut niitä rajoja välillä noudattaa…Syksy on todella ihanaa uudistumisen aikaa. Ja mulle myös pikkuhiljaa joulun odotusta. Se on mulle tosi tärkeä juhlapyhä. <3-Päivi-
Alan vaihto on ollut mielessä jo pitkään ja näin syksyn korvalla se nostaa enemmän päätään. Luottamustoimet jätin kaikki pari vuotta sitten, ei vaan enää jaksanut. Vaikka lapset eivät ole enää pieniä, niin jonnekin se aika vaan valuu. Nyt on taas pyydetty uusin tehtäviin ja mietin rankasti voinko, pystynkö ja jaksanko. Vastausta en vielä tiedä. Työaikakin asettaa omat hankaluutensa ja se, että asuu maalla.Kai näihin joku tolkku tulee :))
Mieti tarkkaan, mihin kaikkeen jaksat ja ehdit. Aikatauluttaminen on välillä niin hanurista… Mutta tsemppiä, eiköhän se tolkku tosiaan löydy. :)-Päivi-
Täällä yksi väsynyt “kausi” yrittäjä jonka kiireisiä aikoja on keväästä jouluun eli oikeasti hiljaisia aikoja on n. 2-3. Asiakkat vaan kiukuttelevat rankalla kädellä jos sulkisimme jo viideltä. Kuitenkin itseltä kestää loppusiivoukset vielä puolen tuntia päivän päätteeksi ja joka aamu 7krt viikossa siivoan puotia 2 tuntia ennen avaamista. Päivät ovat siis pitkiä. Kaikki paperihommat, messut, suunnittelutmja tuotteiden pakkaamiset yms. Siihen päälle vielä. Joskus tuntuu että nyt on viimeinen pisara tehdä tätä työtä kun ei meinaa yksinkertaisesti revetä. Olisi oikeasti ihanaa harrastaa jotakin …sitten joskus ehkä..
Voi olla, että mullekin kiukutellaan… Mutta toisaalta on tylsää pitää ovia auki vaan siksi, että ne ovat auki. Toista tietysti on, jos viimeinen puolituntinen on todella kannattava. Kyllä nämä “puotipuksun” hommatkin vaan niin paljon aikaa vie, kun niille vaan antaa… Kovasti tsemppiä ja jaksamista sinne! Muista repiä omaa aikaa jostain välistä, edes hetki! :)-Päivi-
On ihan oikein huolehtia omasta jaksamisestaan välillä. Yrittäjyyttä tai luottamustehtävää ei tarvitse suorittaa maksamalla siitä omalla elämällään ja/tai läheisillään. Tsemppiä syksyyn!
Kiitos kovasti! Itseään pitäisi muistaa kuunnella ja huolehtia jaksamisesta. Mä tosiaan toivon, että syksy nostaa taas hieman energiavarastoja. :)-Päivi-
No arvaa vaan, jonkun sortin puhdistautuminen on täälläki alkanut. Tiukka dieetti jo toista viikkoa! Ja liiksaa pitää saada mahdutettua ohjelmaan myös ihan pakosta, muuten hajoo pää. Arvaa vaan oonko ihan vesi kielellä tosta pekonibbq-pizzasta… uuh! Huushollikin kaipaa ehdottomasti jotain uudistusta (ei rahallista sellasta kylläkään täs tapauksessa) mut mihin ihmeeseen se aika tosiaan juoksee?? Kaikkee pitäis ja ois kiva mut mut.. No ny me vielä mökkeillään viikonloput (ja veneillän viel ukiinki joku pvä) mut kohta vois luvan kanssa käpertyä itteensä. Jaksuja ja tsemppiä sinne, tiiän todellakin että yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen on aika haastavaa. Mutta kyl se siitä 🙂 Terkut perheelle, nähään!
Jes, nyt löysin hyvän blogin! En tajua, miten olen onnistunut kiertämään tämän aiemmin. :DHyviä juttuja, ja kuulostaa tutulta.Syksy on aina kiva vuodenaika. Kesä on yleensä yhtä härdelliä, joten on ihanaa, kun syksy tulee ja voi palata taas ruotuun. Ruotuun ajankäytössä, ruotuun liikkumisessa ja ruotuun monessa muussakin. Loppujen lopuksi en edes pidä kesästä…