Että mää kärsin. Aina sama homma.
Oon kuukauden päivät koittanut etsiä kuulokkeitani. Siis että voisin työmatkoilla (ja niillä mielikuvissani reippailluilla lenkeillä) kuunnella musiikkia. Vaikka matkaa ei työmaallekaan ole kävellen, kuin vartin, tykkään kuunnella muutaman hyvän biisin siinäkin.
Mutta ei. Loman jälkeen en löytänyt niitä mistään. Ihan orpona olen tuolla hiekkateillä madellut. Puhellut itsekseni ja sisäisesti hyräillyt. Siihen malliin, että ihan koska tahansa mut saatetaan käydä korjaamassa matkalta talteen.
Siis ne kuulokkeet. Ei ole missään. Olen käyny läpi taskut, laukut, taas taskut ja uudestaan laukut. Tänään olin jo ihan varma, että olen erehdyksissä jättänyt ne lomalla Tampereelle. Kävin vielä kertaalleen päivittäin käyttämäni veskan läpi pohjia myöten. Purin kaikki nuhjaantuneet nenäliinat, kynät, heijastimet, huulipunat ja -rasvat, flyerit, kuitit, lehdet (!!!), avaimet, laastarit, särkylääkkeet ja pääsyliput pöydälle, mutta kuulokkeita ei vaan löytynyt. Vajosin aavistuksen masentuneena sohvalle. Kai on vaan ostettava uudet.
Kunnes mies tulee keittiöstä. “Niin katoiksää tän laukkus?” Mihin minä tietysti närkästymään, että justhan mä sanoin että katoin, katoin. Käänsin ympäri. Ei ollu.
Ja siinä se äijä seisoo, tyytyväinen virne naamallaan roikottaen niitä mun fakin kuulokkeita. “Nää oli siellä sivutaskussa. Eka paikka mistä mää katoin.”
Niin. Että ihan koko kuukauden ne on kulkenu mun mukana. Siellä laukun sivutaskussa. Mistä en edes etsinyt, kun en koskaan käytä sivutaskua. Koskaan.
Tämän takia mä en ikinä etsi mitään. Ens kerralla kun on motivaatio hukassa, pitää varmaan pyytää ukkokultaa etsimään. Kai se senkin sit löytää. Sivutaskusta.
Sittenniin.
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Haha 😀 Ihan ku meillä! 😀
Ah, ihan mahtavaa! Me ollaan niin naimisissa saman miehen kanssa! 😀
Meillä on kyllä yleensä niin, että minä etsin, kun mies on hukannut.. Okei, kyllä mäkin kadotan kamaa, kun oon tällane järjestelmätön ihminen, mutta perustilanne on se, että mies tulee kysyyn multa, että tiedänkö missä on Räikkä/mutterimopo/traktorin polttoainesäiliön korkki/ihanmitävaan. Aina (kuten räikän kohdalla) en tiedä mitä etsin, mutta sen silti usein löydän. Mut se on hyvä, että nääs täydennetään toisiamme. Eli kun toinen hukkaa, niin toinen löytää! (Täytyy kyllä tunnustaa, että se olen kyllä ollut minä, joka hukkasi sen bensakorkin, mut yleisesti ottaen kyseessä on miehen käytössä olleet kamat!)
Vähänkö mäkin haluisin olla tollanen! Mut oon ihan toivoton… ja lisäksi mulla ei oo yhtään kärsivällisyyttä. Onneks on toi mies… 😀
Sama ongelma oli täälläkin, kuulokkeet aina häviksissä tai vähintäänkin solmussa… ratkaisu löytyi alkuviikosta, ihan helmi: http://www.clasohlson.com/fi/Kuulokekotelo-jossa-peili/38-6974
Ooooo! Loistolöytö! 😀 Tosin kadottaisin varmaan tonkin…