Ei siis mitään uutta auringon alla. Viikko on ollut aikamoista lentoa ja jatkuu vaan. Illanistujaista, häitä ja kuvauksia edeltävät paniikkisiivoukset vielä edessä ihan perusarjen lisäksi viikonlopun aikana. Sanomattakin siis selvää, että pientä stressiä ja ahdistusta meinaa ilmetä.
Ja pakko myöntää, että mitä enemmän alkavaa syysarkea ajattelen, sitä pelottavammalta se tuntuu. Jos kesäkin on töineen ja kotihommineen vienyt mehut jo tähän malliin, mitä mahtaakaan olla luvassa, kun arkikakku kuorrutetaan vielä kahdella koululaisella (ja läksyillä!), yhdellä päiväkoti-ikäisellä ja viiden ihmisen vapaa-ajan puuhilla. En käytä nyt turhaan termiä “harrastus”, koska se lienee liioittelua. Mua ihan todella hirvittää!
Mutta just nyt mulla ei taida olla oikein aikaa ajatella sitäkään tarkemmin. Mun pitäisi parhaillaan olla laskemassa lampaita, eikä jaaritella täällä. Herätyskello soi armotta klo 5.40.
Tyydyn siis vain toteamaan jo otsikonkin paljastaman faktan: mä en ehdi mitään! Siksi siis blogikin ihan hunningolla. Ensi viikolla pitäis helpottaa… ehkä? Eiku sittenhän alkaa koulu. Äh.
Koitetaan nyt jotain ehtiä kuitenkin! Edes nukkua. Öitä!
-Päivi-
(kuva täältä)
no elämä on…iten olen aatellut että jos ens yönä unta tulee palloon vähän niin sitten toiste enemmän.ellei muutebn niin viikonloppuna.arki on rumbaa,mutta viikonloput sambaa….
Niin, mikäs meidän tässä, rumbatessa ja sambatessa. 😀
-Päivi-
No sinähän ehdit sitten juuri sen verran kuin tarttee! Tsemppiä!
Totta tuokin! 😀
-Päivi-