On mukava tulla johonkin, missä tuntuu kotoisalta. Täällä siis ollaan, osana hienoa Bellan tiimiä. Ei hassumpaa!
Koska luotan uskollisiin mutsi-lukijoihini kuin kiveen, uskon että sama porukka pysyy blogin mukana muutoista ja muutoksista huolimatta. Kivaa, kun jaksatte roikkua messissä mun naisviiksistä ja kusisista sloggeista huolimatta (tai juuri niiden takia…). Arvostan suuresti sitä, etten joudu ihan yksin juttujani suoltamaan, vaan saan teiltä näkemystä, palautetta ja osallistutte mielettömän hienosti keskusteluihin. Kiitos!
Älyttömän kivaa ja toivottavaa on tietenkin myös se, että jokunen ihan uusikin lukija löytäisi mukaan nakeille. Jos näin onnellisesti käy, on ehkä parempi kertoa muutama random fakta itsestäni tähän kohtaan.
* Olen tekemisissäni hurjan intohimoinen. Siis jos saan tehdä jotain, mikä on oikeasti mulle tärkeää. Onneksi aika usein saan. Mä luulen, että monet ehkä nauraakin mun innokkuudelle ja tunteellisuudelle, mutta ei haittaa. Kunhan saan elää täysillä ja niinkuin haluan.
* En torkuta koskaan. Siis ikinä. Inhoan kyllä heräämistä ihan yhtä paljon, kuin kuka tahansa muukin, mutta kontrollikaisa minussa ei anna nukahtaa enää sekunniksikaan, kun kello on jo soinut.
* Pidän kerrostalojen kellarien tuoksusta. Voisin syödä sen, kietoutua siihen ja uppoutua siihen.
* Mun isoveli on mentalisti.
* Rakastan Komisario Palmuja. Sekä kirjoja että elokuvia.
* Nauran kovaa, puhun äänekkäästi härskejä ja kiroilen välillä usein kuin merimies. Ja sit oon vielä paksu. Aika rasittava tyyppi siis varmaan noin kokonaisuudessaan.
* Haaveilen joskus mummoudesta. Että uni loppuisi jo aamuviideltä, saisi rauhassa hämärässä keittää pannukahvit ja hörppiä sitä pikkuhiljaa ohutposliinisesta ruusukupista aamun lehteä selatessa. Joukkoon saisi huoletta lorauttaa kermaa, eikä kukaan nillittäisi, että voi voi, suonet tukkeutuu. Ku sitä kuolis kuitenkin aika pian. Ja olis ehtiny elää jo toivottavasti hyvän elämän.
* Yritän aikuisopiskella töiden ohella markkinointiviestintää. Täydellisessä maailmassa saisin viestiä kaiken aikaa, monilla eri välineillä. Kirjoittamisesta on tullut yksi mun aikuisiän suurista intohimoista.
* Mulla on kai joku kroonistunut nuha. Niistän aina. Eräs lääkäri kysyi äskettäin, miten olen hoitanut nuhaani. Vastasin että niistämällä. Ei ollu kuulemma hyvä vastaus.
* Välillä tekee mieli heittää mukulat roskiin ja häipyä hittolaan täältä. Oon tosi ylpee itsestäni jos selviän seuraavasta kymmenestä vuodesta kokeilematta kyseistä ratkaisua.
* Tykkään maidosta.
* Mun kuopukseni täyttää tänään seitsemän vuotta. Avaan pullon halvinta ja parasta kuohuvaa loppukesästä, kun tämä viimeinenkin aloittaa koulutien. Huh.
Sellanen oon minä. Tervetuloa nakkeihin ja MUTSIIN! On kiva olla täällä.
-Päivi-
Hämmentävää nähdä sut meidän etusivulla. Ei siksi, ettet kuuluisi sinne vaan just siksi et ihanku olisit kuulunut aina 😀
Varmaan on helpdesk tullut jo tutuksi, kohta me muutkin 🙂 TERVETULOA!
No onhan tää nyt hiukan outoa! Mutta hyvällä tavalla. 🙂 Pikkuhiljaa tutustun meininkiin ja asetun kodiksi. Ja onneks on helpdesk. 😀
En ole susta ennen kuullutkaan, mutta jään kyllä seuraamaan! En perheblogeista jne ole ennnen kovinkaan innostunut, mutta sulla näyttäisi olevan huumori ja ‘tatsi’ tähän kohdallaan niin päädyt mun lukulistalle 😀
hanna
http://www.hannamariav.com
Hei mahtavaa, tervetuloa messiin! Tatsi on aika ronski, mutta sellastahan elämä on. 😀
Onnea uudelle blogikodille. Perässä seurataan. Sä oot niin paras!
Jes, ihan mahtava kuulla! Kiva kun roikut mukana! 🙂
Vihdoin! 😉 Tervetuloa joukkoon mukaan!!!
Hihiiii! Ihanaa olla vihdoin täällä!
Ihanaa, että olet täällä! Jes!
Pakko samistella:
– En torkuta myöskään. Koskaan!
– Komiaario Palmut. Rakkautta. Aina. Kuuluin joskus jopa “hiljaisten seiväshyppääjien kerhoon” 😀
– Maito! Good!
– Kiroilen. Liikaa. Ja jos lapseni kiroilee, epäkypsästi räjähdän nauruun (ja vasta sitten torun, jolloin koko homma on mennyt pilalle).
Jee jee!
Huikeeta olla bloginaapureita jälleen, hurraa!
Ja oi! Hiljaisten seiväshyppääjien kerho, en kestä! 😀 Meillä muuten kiroilussa ihan sama meno, ei millään pidä pokka jos noi kersat siihen ryhtyy! 😀
Teretulemast! <3
Kiitos, ihana! <3
Kerrostalojen kellarien tuoksu, todellakin! Samassa sarjassa bensa-asemien ja vastasytytetyn puusaunan kanssa. 🙂
En muista ootko monestikin tehnyt Päivä kuvina ja sanoina -postausta, mutta sellainen olis kiva.
Noi tuoksut on niin hämmentäviä, kun ei niitä pysty selittämään. Jotain käsittämätöntä ja ihanaa niissä on.
Ja hyvä idis, hei! Oon tehny tollasen postauksen varmaan viimeksi joskus yli vuosi sitten. Otan listoille! 🙂
Kuitti! Täällä ollaan 🙂
JES! Tiesin, että suhun voi aina luottaa kuin kiveen. <3
Moiks,
Etusivunamiska ei toimi, mut vissiin jotain “uuden kodin” aiheuttamaa hämminkiä 🙂 Onnea taas uuteen muutokseeen, sä alat ollakin jo melko pro täs muuttamisessa 😀
Heeiiii, hyvä kun sanoit! Korjaillaan. Näitä varmaan tässä alkuvaiheessa tulee.
Meitsi ei liian kauan kyllä paikallaan pysy. Mut alan tottua tähän. Se on vaan mua, lentää paikasta toiseen. 😉
Mukana ollaan kuin pahka puussa!
Loisimassa hyviä ajatuksia ja räkäisiä nauruja.
Nyt tuli paineita! 😀 Toivottavasti räkänaurut saa jatkoa edelleen. Siihen ainakin pyritään!
Onnea uudelle blogille. Mukana tullaan tännekin 🙂 Sä vaan oot niin paras <3
Jee! Kiitos! Ja mahtavaa, kun seurailet mukana! 🙂
Sä olet juuri loistava. Ja allekirjoitan noista faktoista useamman. Paitsi ettei mun veli ole mentalisti, enkä erityisesti välitä kellarin hajusta. Mutta muuten. Tsemppiä muuten opiskeluun. Mä valmistuin jouluna, 4,5 vuotta työn ohella, mutta nyt on artenomin paperit taskussa.
Oi, onneksi olkoon! Huikeasti tarttee kyllä tsemppiä tuollaisen, useamman vuoden rutistukseen. Voit olla ylpeä itsestäsi!
Mä pääsen varmasti huomattavasti helpommalla, kun kyseessä on vain ammattitutkinto. Mutta kyllä välillä motivaatiota on kaivettava aika syvältä, myönnän… 😉
Kaikki hehkuttaa ja minä en vieläkään meinaa nähdä muuta kuin tuon TAKIN! <3 Mistä se on? Se on i h a n a !
Hahahah, takki on Raiskin Amager D, löytyy myös laivaston sinisenä. Tätä myy ainakin Sportia. Mä tykkään kans, on oikeesti aika ihana! 🙂