Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Uskomattomalla tarmolla ja tehokkuudella alkoi tämä säkenöivä uusi vuosi 2017. Tai siis nimenomaan ei alkanut. Pystyin välttelemään jopa blogiani koko eilisen päivän sohvan pohjalla piereskellessäni niin tehokkaasti, että viime viikon arkikuva siirtyi – hupsista keikkaa – tälle viikolle. Käytännössä olen siis jo […]
HETKET JA FIILIKSET
Tarpeeksi hyvä joulu
Moi Päivi, vuonna 2017! Aattelin vaan kirjoittaa sulle sen verran muistisi tueksi, ettet ihan hirveästi niskahiessä turhan takia kyyneleitä vierittäisi tai ahdistuksesta pillastuisi joulun lähestyessä. Katsos, arvon minä marras-joulukuussa 2017, ihan hyvä joulu tuli viime vuonnakin, vaikka et niihin lapsuuden standardeihisi yltänytkään. Hyvä, vuoden 2017 minä, muista ainakin nämä: älä stressaa, koska se ei vie […]
Aalloilla siis
Kuten tossa jo eilen ehdin märistä, ainakin meidän perheen arki on useimmiten kamalaa juoksemista ja aikataulutettua oravanpyörää, ja sellaista tuikitarpeellista koko perheen yhteistä oleiluaikaa on aivan hävyttömän vähän. Itse elän jatkuvassa aikatauluttamisen ja spontaanin elelyn välisessä ruuvipenkissä, koska käytännössä arjen sujuminen vaatii valtavasti suunnittelua ja tarkkoja aikatauluja, kun taas luonteeni vaatisi vapautta, aikaa ja spontaaniutta. […]
Anna mamman bailaa
Onhan teille nyt viime päivinä varmasti käynyt selväksi, että äitien ei ole soveliasta somettaa? Saati bailata, panna tai tehdä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin rystyset ruvella pestä pentujen nyrkkipyykkejä kivikkoisessa mökkirannassa. Digitalisaatio saati työelämä ylipäänsä eivät koske äitejä, joiden pääasiallinen tehtävä on nyt vaan hoitaa jälkikasvuaan ja antaa perheen isän käydä rauhassa töissä ja toteuttaa […]
Minä tarvitsen sinua
Minä olen niin helvetin itsenäinen nainen. Pystyn kaikkeen, mihin haluan, on kaiken maailman mielipiteet ja tarvittaessa tiukkasävyistäkin tekstiä. Osaan työni, teen paljon, uhraudun. En halua uskoa, että on montakaan asiaa, joista en oikeasti selviytyisi, jos ne vaan päättäväisyydestä ovat kiinni. Tiedättehän, ei tartte auttaa, teen tämän itse. Koska osaan, haluan ja pystyn. Voimakkaan naisen pintaa […]
Same same but different
En tiedä, oletteko jo ehtineet panna merkille tuolla blogin sivupalkissa lymyilevän, uuden näköisen bannerin, jonka ylätunnisteessa lukee Lifie? Ja että samalla vanha tuttu Blogiringin pallura otti hatkat tämän uuden tulokkaan tieltä? Kyseessä on siis Blogiringin ja Indiedaysin yhteinen sivustouudistus, jolla on haluttu tuoda kaikki sadat hienot blogit mahdollisimman helposti bongattaviksi ja lähelle lukijoita. Viime viikolla […]
Kun pikkukaupunki uuden ravintolan sai
Uganda maailmankartalle! huusi hän sohvakammiostaan juustonaksupussin alta huomatessaan, että pikkuruinen rantakaupunki oli saamassa uuden ravintolan. Eikä mitä tahansa ravintolaa, vaan modernin aasialaisen ravintolan. Oranssi naksutahna suupielissään hän lähti levittämään ilosanomaa eteenpäin. Ymmärrätte varmaan, että 15 000 asukkaan syrjäisessä rannikkokaupungissa uutuudet katukuvassa noteerataan varmasti lähes jokaisen asukkaan osalta. On selvää, että pikkukaupungeissa palvelutarjonta ei yksinkertaisesti voi […]
Nyt sitä kehorauhaa!
Tiedättekö, mua sitten jaksaa hämmästyttää tämä maailma, jossa me vielä vuonna 2016 elämme. Maailma, jossa joidenkin mielestä toisen ihmisen vartalo on yhteistä omaisuutta, jotain, josta voi julkisesti puhua, jota voi luvatta koskettaa, jota voi häikäilemättä häpäistä. Hämmästyttävimmältä tuntuu se, että varmasti useimpien naisten jossain elämänsä arkipäiväisessä tilanteessa kokema herjaaminen, lääppiminen tai olomuodon häpäisy ei riitä, […]
Hei idiootti, varo vähän!
Aina toisinaan sitä tulee miettineeksi, mistä näitä idiootteja oikein sikiää. Eikö ihmisille opeteta käytöstapoja, liikennesääntöjä tai toisten inhimillistä kunnioittamista, vai eikö kyseiset asiat vain yksinkertaisesti läpäise kaikkein kovimpia kalloja? Tyttäreni palasi tänään koulusta. Polkupyörällä, kuten normaalistikin. Iltapäivällä, kirkkaalla päivänvalolla. Risteyksen kohdalla auto oli pysähtynyt päästääkseen tytön kavereineen ylittämään tien ja näin ollen he olivat suojatietä […]
Onhan nyt varmasti kurjempaa kuin naapurilla?
Tiedättekö, miksi syksy on paras vuodenaika? Tai ei oikeastaan edes syksy, vaan maailmankaikkeuden synkin muutaman viikon kuukauden hetki kuulaan syksyn ja kauniin pakkassään välillä. Se, kun vesi vihmoo saappaasta sisään, eikä edes sielunsa silmin enää muista, miltä näyttivät värit, auringonpaiste tai ilo. Paras se on siksi, koska silloin meillä täällä pohjolan perukoilla saa ihan luvalla […]