Mun lapsuudenkodissani ei yleensä juuri kehuja jaettu. Ei vaan ollut tapana. Eikä varmasti oltu ainut perhe, jossa tuollainen mukavien asioiden esilletuominen ei vaan ollut koskaan juurtunut tavaksi. Vanhempani ovat niiden vuosikymmenten lapsia, jolloin annettiin mieluummin vitsaa kuin kehuja, joten mallia ei itsetunnon nostatukselle tai ihan muuten vaan positiivisten asioiden sanomiselle ollut. Niinpä olen itsekin ollut […]
AJATUKSET
Tulkoon valkeus
Oli jo aika pitkään tässä taas harmaata. Taivas roikkui matalalla ja kaikista luonnon harmaan sävyistä olisi varmaan löytynyt oiva väri myös olohuoneen seinämaaliksi, jos oikein olisi etsinyt. Tammikuu on vuodesta toiseen vuoden rasittavin kuukausi, pitkä, tahmea ja väsynyt. Helmikuuhun tultaessa on niin helpottunut edellisen kitukuukauden päättymisestä, että valoisamman ajan huomaa vasta lyhimmän kuukauden puolivälissä. Tänä […]
Isommat lapset, parempi äiti
On asioita, joita ei äiti-ihmisen ole soveliasta päästää suustaan, etenkään kovin julkisesti. Itse olen saanut eräitäkin pöyristyneitä viestejä, kun olen suoraan kertonut, etten viihtynyt kotiäitinä. Voin aika rehellisesti sanoa, että pikkulapsiajasta muistikuviin on jäänyt vain hyvin satunnaisia hyviä hetkiä. Parhaiten muistan vuosia jatkuneen univelan ja tuolloin päättymättömältä tuntuneet, jatkuvat vatsataudit. Tunsin olevani vankina omassa kodissani […]
Parikyt randomii
Koska viime postauksessa oltiin vahvasti kipeiden tosiasioiden äärellä, on välillä ihan hyvä keskittyä oikeasti olennaiseen, eli tyhjänpäiväisyyksiin. Koska mä olen sekä omalla tavallani hyvin neuroottinen että ajattelen alituisesti kummallisia asioita, ajattelin koostaa ihan randomisti parinkymmenen kohdan listan. Ihan siis vaan ei mistään. Here goes. Mulla oli ala-asteella etuhiuksissa permanentti. Juu, kyllä vaan. Etuhiuksissa. Koska mikä […]
Kerro vitsi, paksu tyttö!
Lihavat on lepposia, sanotaan. Sanotaan myös, että nauru pidentää ikää. Nauru tuo mielihyvää, tehostaa verenkiertoa ja rentouttaa. Itse pidän huumorintajua yhtenä tärkeimmistä piirteistä läheisissä ihmisissä ja ihmissuhteissa. En usko, että olisin naimisissa juuri tuon miehen kanssa, jos meille ei olisi heti alkuun kehittynyt yhteistä, kuivakkaa läppää. Se on sellainen yhteys, jota harva ulkopuolinen edes ymmärtää, […]
Arkilintsari
Tämä on ollut jotenkin ihmeellinen viikko. Jos Kun normaalisti nuppia tuppaa punottamaan kiristelystä, kiukusta ja riittämättömyydestä vähintään kerran, pari päivässä, olen onnistunut säilyttämään hämmästyttävän leppoisan asenteen enemmän tai vähemmän koko viikon ajan. Koska kuitenkin ymmärsin kyseenalaistaa tämän normaalista poikkeavan, käsittämättömän, lähes jatkuvasti positiivisen olotilan, ymmärsin, mistä epätodellisen hattarainen fiilis johtuu. Mä olen huijannut. Tämä on […]
Arkikuva 42/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Uskomattomalla tarmolla ja tehokkuudella alkoi tämä säkenöivä uusi vuosi 2017. Tai siis nimenomaan ei alkanut. Pystyin välttelemään jopa blogiani koko eilisen päivän sohvan pohjalla piereskellessäni niin tehokkaasti, että viime viikon arkikuva siirtyi – hupsista keikkaa – tälle viikolle. Käytännössä olen siis jo […]
Hei 2017, joko uskallan olla onnellinen?
Epävarmuus. Jos aikuisvuoteni pitäisi kiteyttää yhteen sanaan tai määreeseen, se olisi epävarmuus. Sain ensimmäisen lapseni aika nuorena. Halusin vauvan, ja koko perheen niin kovin, että se hengästytti ja tuntui lähes fyysisenä kipuna reiden sisäosissa. Helmikuussa menin naimisiin, maaliskuussa täytin 21 ja huhtikuun alussa esikoinen ponnisti tapittavin silmin maailmaan. Tuosta, elämäni keväästä, tulee alkavana vuonna kuluneeksi […]
Tarpeeksi hyvä joulu
Moi Päivi, vuonna 2017! Aattelin vaan kirjoittaa sulle sen verran muistisi tueksi, ettet ihan hirveästi niskahiessä turhan takia kyyneleitä vierittäisi tai ahdistuksesta pillastuisi joulun lähestyessä. Katsos, arvon minä marras-joulukuussa 2017, ihan hyvä joulu tuli viime vuonnakin, vaikka et niihin lapsuuden standardeihisi yltänytkään. Hyvä, vuoden 2017 minä, muista ainakin nämä: älä stressaa, koska se ei vie […]
Pukki diggaa lähilahjaa
Poikkesin eilen muutamassa kotikaupunkini pikkuputiikissa jouluostoksilla. Mitään tarkkoja määreitä ei tällä kertaa ollut mukana, vaan kävin lähinnä kotimatkalla vähän fiilistelemässä ja penkomassa tarjontaa, joskos jotain löytyisi pukinkonttiin. Ja löytyihän sitä. Vartissa olin ehtinyt koluta läpi jo kolme kauppaa ja vetää kuin huomaamatta lahjalistasta yli neljä kohtaa. Jos vielä ihan ensimmäisinä jouluina tänne muuton jälkeen ehdinkin […]