En muista oonko kertonut teille, kuinka onneton olen käymään kampaajalla? No vaikken tätä faktaa olis muistanutkaan jakaa, huono olen. Mikä on tietenkin säälittävää, varsinkin kun kampaajia lähipiirissä kyllä riittää. Mutta niin riittää rahanmenoakin. Ja sit on se saamattomuushomma. Että jos ei kahteen kuukauteen oikeesti muista varata aikaa tukkatohtorille, saa luvankin kärsiä hävyttömän tyvikasvun häpeästä.
Nyt alkoi kuontalo kuitenkin tietyssä valossa näyttää niin mummolta (siis jumalauta harmaa!), että kävelin suosiolla marketin hätävärihyllylle. Vaaleamman ruskea liukuväriaika oli miellyttävä, mutta kyllä mä itseni kuitenkin taidan tummemmaksi mieltää. Eikä tässä nyt jouda mitään kampaajia odottelemaan.
Tämä ilta kuluukin siis mukavasti muovipussi päässä kökötellessä. (joku ilkeehän vois sanoa, et älä vaan jätä ilmareikiä siihen, mut et en mä sit silleen sitä koko päähän meinannu… sori) Sit ku huomenna tuun tänne itkemään, että ei ois kannattanu ja ens kerralla kyllä varaan ajan kampaajalta, ni voitte vahingonilosesti nauraa.
Ja oikeestihan tää kaikki on vaan sijaistoimintaa sille, ettei mun tartte siivota. Höhhöö! No, viikonlopuks lupaan sitte. Tai ostan ainaki tulppaaneja. Melkein sama.
-Päivi-
Mä en oo tainnu kertaakaan elämäni aikana käydä värjäyttämässä päätä oikein kampaajalla 😮 No siis, tähän voi olla tietty syynä se, että oma äitee on parturi ja pikkusiskon tukka muistutti vielä muutama vuosi sitte Tikkurilan värikarttaa, niin siinähän mun pää värjättiin ohessa. Mutta en oo vaan rehellisesti sanottuna raaskinu mennä mihinkään värjäyttämään ja leikkauttamisetki voi laskee yhden käden sormilla 😀
Mä oon kans vuosia vetäny noilla kaupan väreillä. Joskus harvoin, jos oon halunnu raitaa tai jotain, oon käynyt ihan kampaajalla. Mutta kyllä se menee siellä rahanmenolistan häntäpäässä, mun tukkani. En jotenkaan kehtaa laittaa satkua kampaajalle, jos on muutenkin tiukkaa.
Mutta en selkeestikään oo ainut! 😀
Kun hankkii itselleen tarpeeksi nuorena sairauden joka vie hiukset niin saa “nauttia” muiden antamista hiuksista. Tosin siinäkin on viimeisemmässä versiossa iskeytynyt joukkoon muutama kullan harmaa. No mutta ehkä se tuo vähän uskottavuutta 😀
Homma on suhteellisen kätevää, mutta kesällä pirun kuumaa. Kukkaro kevenee aika tuntuvasti kerran kahdessa vuodessa mutta väliajoilla ei tartte käydä kampaajalla.
Kyllä mä ehdin nuorena kokoeilemaan myös värjäykset. Sen ajan mukaan tietty mustaksi. Sitä ei ole kyllä ikävä.
Hyvä siitä sun värjäyksestä tulee!
No voihan perkele! En valita kyllä tyvikasvuista enää mitään, mulla kasvaa kuitenkin tukka päässä.
Mutta loistava asenne sulla! Peukpeuk! 🙂
Reuhka kasvaa täälläkin. Parin kolmen kuukauden välein käyn leikkuuttamassa, nyt kyllä mennyt pitempi tovi…. Värjään kaupan värillä. Ehkä sitten kun taas töihin menee kunnolla, vois ahkerammin käydä ja värjätäkin kampaajalla….
Mä kans käyn liian harvoin leikkuussakin. Reuhkaksi kasvaa joka kerta. Mut tyylittömyys taitaakin olla näissä piireissä uusi musta… 😉
Muutaman kerran silloin ennen lapsia,kun oli vielä rahaa omiin tarpeisiin kävin kampaajalla värjäyttämässä ja useammin myös leikkuussa (enkä nyt oo yhtään katkera ikuisessa raha pulassani..)nyt hyvä kun 2x vuodessa käyn leikkauttamassa ja väri purkit ostan kaupasta ja hommat hoituu ihan ite.
Jep, sama homma. Kyllä noita rahareikiä tuntuu riittävän aika mukavasti nykysellään, ilman kampaajaakin… Kävisin kyllä tosi mielelläni vaikka1,5 kk:n välein. Mutta ei mun finanssit kyllä anna periksi. Valitettavasti.
Olen varmaan maailman ainoa, joka inhoaa käydä kampaajalla. Mulla on paksu ja taipuisa tukka, jonka leikkaamiseen menee helposti pari tuntia, värjäykseen toinen mokoma. Ei ole kivaa istua kolme, neljä tuntia kampaamon tuolissa. Ja lopputulokseen olen harvoin ollut tyytyväinen. Siispä olen suosiolla siirtänyt hiusten värjäämisen omalle kontolleni. Löysin kaupan hyllyltä hyvän värin ja siinä olen pysynyt. Kampaajalle raahaudun puolen vuoden välein, kun on pakko, mutta vain leikattavaksi. Ilmeisesti oma värjäys on muitenkin mielestä ihan ok, sillä useampi on kysynyt kampaajani, kun väri kuulemma näyttää niin kivalta.
Mä oon kans vuosia värjänny melkeinpä samalla, sävy vaihtelee parin-kolmen välillä, mutta merkkiä en oo vaihtanut oikeesti varmaan yläasteen jälkeen. Ja omat tekniikat on kans kehittyny niin, että värjäys sotkee mahd vähän ja muutenkin toimii. Joten toisaalta, mikäs siinä. 😀
No, miten kävi? Kerrokerrokerro!!! Kuvia, kansa vaatii kuvia! 😀