Kaupallisessa yhteistyössä Sabora Pharman kanssa Itkijänainen ilmoittautuu! Kuten jo moneen kertaan on tämän blogin riveillä (ja etenkin varmaan niiden välissä) käynyt ilmi, olen aikamoinen pillittäjä. Yksi legendaarisimmista hetkistä koettiin viime kesänä esikoisen rippijuhlissa, joihin olin jopa mieheltäni salaa laatinut lyhyen puheen, jonka sitten lopulta päädyin huutoitkemään alusta loppuun. Kun en vaan millään saa hillittyä, kun […]
Author: nakitjamutsi
Syyllisyys, vanha veijari
Rakastan kevättä. Varhain valkenevia aamuja, lumen alta paljastuvaa ulon tuoksuista littanaa nurmea, valoisia iltoja ja vähitellen jäistä vapautuvaa merenlahtea. Mutta sitä en rakasta, että lisääntyvä valoisuus ja toiveikkuus herättävät hetkeksi myös talviunilleen torkahtaneen syyllisyyden. Tuo vanha tuttu takaraivossa hakkaava kamraatti on tukistanut otettaan samaan tahtiin lisääntyvän valon kanssa. En ymmärrä, miksi se astui niin voimakkaasti […]
Hiekkisraivarit, kunkkukutonen vai mariseva murkku?
Joku teistä saattaa ehkä muistaa, kun kävin pari vuotta sitten vieraana Valeäidin podcastissa juttelemassa teineistä ja teini-ikäisen lapsen vanhemmuudesta. Tuolloin Hanne heitti jakson lopussa kysymyksen, että minkä näistä uhmakkaista kasvuvaiheista valitsisin mieluiten: 2-vuotiaan hiekkalaatikkoraivarit, 6-vuotiaan kuninkuusvaiheen vai teiniuhman. Valkkasin tuolloin, kohta 14-, 11-, ja 9-vuotiaiden lasten äitinä, teinin. Kaikkine siihen astisine uhmakkuuksineen, ällittelyineen ja rasittavine […]
Kolmekymmentä ja seitsemän
Mikä olisikaan parempi syy rikkoa useamman viikon kirjoitustauko (lue: sairastelu- ja toipumistauko) kuin oma vanheneminen. Nimittäin tällä päivämäärällä tasan 37 vuotta sitten kairailin tietäni ulos äidistäni ja illalla yhdeksän jälkeen parkaisin ensi kertaa kätilön käsivarsilla. Olin sellainen reilun neljän kilon paketti, kuulemma kinasta valkoinen ja vähätukkainen. Tukka minulle kasvoikin vasta ilmeisen hitaasti, ja kun kasvoi, […]
Puistoretki, pyllymäki ja mustikkamehutankkausta kinoksessa – parasta just nyt
Kaupallisessa yhteistyössä Riitan Herkun kanssa Ei mee aina, tai oikeestaan koskaan, niinku Strömsössä meidän lomailut. Tai on niissä toki jotain varmaakin. Lähinnä se, että joku, tai moni, sairastuu johonkin. Tai moneen. Joku saattaa ehkä muistaa viime kevään hartaasti odotetun ja valmistellun Wienin reissun, jonka lähtöä edeltävät 48 tuntia jännitettiin, pystyykö vastasairastunut influenssapotilas matkustamaan. No, niinhän […]
Kunpa olisin tiennyt, että…
16 vuotta sitten oltiin juuri menty naimisiin, palattu lyhyeltä häämatkalta Tukholmasta ja muutettu uuteen rivitalokotiin. 1,5 kuukauden kuluttua tuosta hetkestä esikoisemme parkaisi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ensimmäisen kerran. Tai ei se edes tainnut hirveästi parkua. Tuijotteli vaan ihmeissään. Olin hädin tuskin 21-vuotias, ja onneni kukkuloilla. Vauva oli täydellinen neuvolan esimerkkivauva, joka nukkui, söi ja kakki täysin […]
Lukukunto kohoaa lukemalla + muutama kirjavinkki
Mä kokeilin lapsena jotakuinkin kaikki mahdolliset harrastukset uinnista tenniksen kautta jalkapalloon, judosta kuoroon ja koripallosta teatteriin. Kolme viimeiseksi mainittua olivat tuolloin pitkäikäisimpiä ja samalla sellaisia, joita olen palannut harrastamaan myös aikuisiällä. Tai no kuoroa en ole, mutta voisin. Kaiken tuon kokeilunhalun ja omien juttujen etsimisen ajan yksi harrastus pysyi vakaasti kuitenkin mukana koko ajan, läpi […]
Helppo ja nopea tonnikalapiirakka
Minä kun en sillä viisiin tähän tämän päivän torttuhumputukseen innostu ollenkaan mukaan, niin ajattelin sen sijaan nostaa teille kokeiluun tällaisen oman ruuhkavuosikeittiöni vakioleivonnaisen, joka valmistuu sekä nopeasti että helposti, ja käy yhtä lailla kaffepöytään, illanistujaisiin ja sinne turnausbuffetteihinkin. Jos en nyt ihan väärin muistele, alkuperäisessä ohjeessa oli aineksia vielä vähemmän ja olen itse lisännyt sekä […]
Täydellistä välipalaa metsästämässä
Kaupallisessa yhteistyössä Riitan Herkun kanssa Mää rrrakastin lasteni ruokahuoltoa, kun ne olivat pienempiä. Enkä nyt tarkoita imetystä, vaikka omat ihanuutensa (ja kamaluutensa…) siinäkin oli, vaan sitä hetkeä, kun vauva sai alkaa syödä kiinteitä. Siitä lähtien meikä oli liekeissä! Minä kuutioin, keitin, soseutin, survoin, höyrytin, pilkoin, pussitin ja pakastin. Ammensin epäilyttävän värisiin kasvismössökuutioihin kauhoittain äidinrakkautta, annostelin […]
Rakas menkkapäiväkirja – haluan tehdä murhan
*kirjoitus sisältää (punaiseksi) värittynyttä kieltä, joka saattaa vituttaa herkimpiä lukijoita Se voi olla ihan tavalliselta tuntuva tiistai tai perjantai. Kun raotan aamulla silmiäni, tiedän jo, etten halua nousta. Pää painaa tonnin, vatsa kaksi, ja vierellä helvetin äänekkäästi jotain vanunutta collegepalttoota ylleen repivä miehenretalekin voisi mielellään juosta vaikka suorinta tietä katujyrän alle. Tulikuumat kyyneleet polttelevat luomien […]