Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.
Siivouspäivä. Y-ö-k. Eilen, kun pitkästä aikaa oli kokonainen yhteinen vapaapäivä, oli pakko tarttua imuriin. Ja jopa moppiin. Kämppä alkoi olla jo aikamoinen kaaos ja julistin perheen leivänsyönninkin jo kertaalleen pannaan, sen verran monta kiloa leivänmuruja imuri itseensä imaisi.
Mä en ole koskaan saanut siivoamisesta mitään erityisiä kiksejä, enkä missään nimessä ole siisteydestä erityisen tarkka enää nykyään. Pidän kyllä siisteydestä ja siistin kodin tunnelmasta, mutta olen tehnyt tietoisen valinnan ja keskittänyt aikani ja jaksamiseni ensisijaisesti töihin, muksuihin ja harrastuksiin. Siivota voisi kyllä useamminkin ja pari vuotta sitten yritinkin kovasti lanseerata perheeseen sellaista yhteistä siivoustorstaita, jolloin yhdessä putsailtaisiin paikat kuntoon ja olisi kivempi aloittaa sitten viikonloppukin. Sitten niin.
Kolme viikkoa se vissiin onnistui. Sen jälkeen siivoaminen on taas hoidettu, kun on ehditty ja jaksettu. Torstaisin on sitäpaitsi tuplatreenipäiväkin, ei tulis mitään.
Meillä tällaisen harvinaisen siivouspäivän työnjako on jakautunut jotenkin luontevasti niin, että yhdessä raivataan kamoja paikoilleen, mä hoidan keittiön tiskeineen ja mies tarttuu imuriin. Myös pölyt ja lattioiden pesu kuuluvat mulle, vessat ja kylppärit hoitaa se, kumpi ehtii ensin. Lapset siivoavat omat huoneensa, lakanat vaihdetaan yhdessä. Siivouspäivän päätteeksi haaveilen aina saunasta (meillähän sellaista luksusta ei ole) ja pöydälle on pakko ostaa kimppu kukkia ja sytyttää kynttilöitä palamaan.
Vaikka periaatteesta mua ärsyttää käyttää koko perheen ainoa vapaapäivä johonkin niinkin epämiellyttävään kuin siivoamiseen, onhan tuon koko päivän aherruksen jälkeen aika kiva fiilis. Ainakin ehkä seuraavat 18 tuntia. Kunnes leipäpussit räjähtelee taas pitkin lattioita, sukat eksyy sohvien alle eikä yksikään talouden asukas tiedä mihin roskat kuuluu.
Miten muissa perheissä on siivoushommat hoidettu? Onko kalenterissa siivouspäivä vai tarttuuko moppiin se, joka kulloinkin ehtii?
-Päivi
Meillä se on kerta viikkoon imurin varteen, mielellään perjantaisin, ettei lauantaina enää tarttis miettiä pakkopullaa. Samoin vessat. Keittiötä pidetään kunnossa päivittäin. Moppi heiluu ihan liian harvoin, pölyjen pyyhkiminen jää joka toiseen riippuen. Petivaatteiden vaihto joka toinen lauantai eli saunapäivänä. Yhdessä siivotaan miehen kans. Lapsilla on vastuu omista huoneistaan. Meillä on ollut tämä rutiini jo 20 vuotta. Jos ei olis niin en tiedä koska sit siivottais. Varmaan jouluks ja juhannukseksi. Tympii kyllä tuntuu, että TAAS siivotaan. Toisaalta ihana tunne, kun hommat on hoidettu. Mä en oikein ymmärrä yhtään niitä, joiden mielestä siivoaminen on kivaa ?! No, good for them 🙂
Mä tykkäisin kans mieluummin siivota arkena, enkä tuhlata harvinaisia ja arvokkaita viikonloppuvapaita siihen. Toisaalta mun työ on sellaista, että viikonloput harvemmin ovat kokonaan vapaat, mutta silti vaikka viikonloppuisin voi olla keikkoja, ne tuntuu vähän erilaiselta, kun muut on vapaalla. Mutta jotenkin nää isommat siivoukset jää aina viikonloppuun. Imuroinnit ja veskit hoidetaan useimmiten sitten, kun ehditään, oli se sit viikolla tai pyhänä.
Musta olis ihan tykätä siivoamisesta, mutta kun ei. Tykkään siitä vaan sen homman jälkeen. 😀
Siivooja käy kerran kuussa ja väliajat yritetään ylläpitää jonkinlaista järjestystä. Paino sanalla yritetään. Mies yleensä tyhjentää tiskikonetta ja minä täytän. Minä yleensä imuroin ja mies huolehtii saunapuista ja saunan lämmityksestä. Pyykkihommissa mies hoitaa omat pyykkinsä ja minä omat ja lasten. Kaaos on yleensä aina jossain osassa huushollia. Lapset raivaa onneksi huoneensa siihen kuntoon että sinne pääsee imurilla. Yhteenvetona totean että homma balanssissa ja ihanasti rempallaan 😀
Mä olen jo pidempään haaveillut siivoojasta, mutta en vieläkään päässyt toteutukseen asti. Olis ihana, kun joku kerran kuussa kävisi tekemässä suuremman siivouksen. Mutta siis joo, todellakin aina kaaos jossain. Yleensä se vaan kätevästi siirtyy paikasta toiseen. 😀
Meillä käy siivooja pari kertaa kuussa. Toimii hyvänä pakkokeinona, sillä edellisenä päivänä on PAKKO siivota, vaikka mikä olisi. Meillä on siis siivoojan kanssa työnjako se, että minä rahvaan tavarat (lelut, pyykit, astiat jne.) paikalleen, jotta pinnat ovat vapaita hänen sitten pestä ja puuhata. Ilman tuota ulkopuolista apua en kyllä enää selviäisi.
Toki ostettu palvelu myös laiskistuttaa. Ei tule enää niin vessoja pestyä, kun jo odottaa, että,toinen tulee ja pesee… Vaikka jäähän noita siivoushommia väliviikoiksi toki mulle siltikin, ei sillä.
Oikeastaan mulle on ihan sama, siivotaanlo viikolla vai viikonloppuna. Usein arki-iltoina aikaa ei juuri ole, eikä voimia. Silloin lauantaiaamu sopii paremmin.
Meillä on tapana, että jokainen perheenjäsen valitsee oman huoneensa lisäksi yhden tilan, jonka siivoamisesta vastaa. Lapset rakastavat moppaamista, joten se toimii meillä palkintona: kun on tavarat kerännyt lattialta ja imuroinut sen, saa lopuksi pestä lattian. Toimii!
Lakanoiden vaihdon aloitan eri päivään kuin muun siivouksen. Se tulee hoidettua yleensä silloin, kun pyykkikorissa on suopea tilanne eli pyykinpesukoneelle ei ole jonossa muuta tärkeää.
Toi olis kyllä hyvä. Tulis oikeesti säännöllisesti raivattua se kaikki KAMA, mitä joka nurkka on väärällään. Se sitä pahinta on! Mutta kyllä mäkin varmaan mielelläni odottaisin sitä siivojaa vessanpesuun, jos sellainen olisi tilattuna. 😉
Eipäs nyt liiotella.
“Peruskasoja” ei tule aina siltikään raivattua, vaikka ulkopuolinen olisikin tulossa siivoamaan.
Mutta sellaiset noloimmat sotkut, iltapala-astiat vuoteen vierestä ja likapyykit kylppärin lattialta nyt kuitenkin 😀
Meillä maanantai tai tiistai imurointi, vessojen pesu ja keittiön lattian luutuaminen. Perjantaina imurointi, vessat, pölyt, lattian luutuaminen ja peilit! (matot käy ulkona vain erittäin harvoin)Toki ei aina mene just nuin jos on ohjelmaa muuten mutta tähän pyritään. Ja äiti yleensä hoitaa kaiken, jos isimies sattuu olemaan kotona auttaa kyllä, milloin mikäkin työnjako. Siivous on rasittavaa mutta on mukava olla kun paikat on suunilleen järjestyksessä/puhtaana. Perheessä vanhempien lisäksi 2v ja 1v