Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.
Vuoden arkikuva-haaste on edennyt jo puoliväliin, joten mikäs sen parempi ja meidän arkeen sopivampi kuva, kuin otos hallilta.
Syksyn palloilukausi on aluillaan ja varsin hyvin on tiedossa jo nyt, että aikaa tulee kulumaan tulevalla kaudella näissä maisemissa vielä jopa aiempaakin enemmän. Pätkän lisäksi myös kiharapää pelaa tällä kaudella, vanhimmainen tanssii edustusjoukkueen peleissä esiintyvässä tanssiryhmässä, itse olen mukana seuran touhuissa sekä junnu- että viestintäpuolella ja käyn nyt vihdoin pelaamassa itsekin. Viheliäisimmän duunin lajin parissa on valinnut tuo meidän isäpappa, kuten kuvasta näkyy. Joku tosiaan viheltää näitä pelejä ihan vapaaehtoisesti. Hullun hommaa, sanon minä.
Joku joskus kyseli, että mitä kaikkea meidän perheessä harrastetaan. Tässä se taitaa nyt kiteytyä parhaiten. Meillä harrastetaan koripalloa. Ja tuolla hallilla noi muksutkin kasvaa, koripalloperheen valvovan silmän alla. Se tämän homman parhaita puolia onkin, se porukka. Pidetään yhdessä huoli, että homma toimii, huolehditaan muksuista ja komennetaan, jos tarvetta on. Sen lisäksi ollaan paljon yhdessä perheenä, tuolla koulujen jumppasaleissa ympäri maakuntaa. Voiko sen parempaa harrastusta ollakaan? Tuskin.
Mutta silti on pakko kaikille vastaaville seuraeläjille toivottaa tsemppiä alkavaan kauteen. On se aika kokonaisvaltaista puuhaa, tämä palloilu.
-Päivi
