Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.
Kuten olette varmaan huomanneetkin, olen ollut täällä blogissakin hiukan kesämoodissa. Vaikka en varsinaisesti ole lomaillut, vaan ehkä pikemminkin tehnyt jopa erityisen reippaasti duunia, oon koittanut vähän ottaa illasta enemmän vapaata ja viettää aikaa lomailevan perheeni kanssa. Ei se väärin oo, sanoisin.
Joskus ammoisina aikoina lukijat kyselivät meidän perheen harrastuksista. Lupailin silloin aiheesta postausta, mutta kröhöm, se taitaa tänäkin päivänä olla tekemättä. Ehkä tänä syksynä viimein..?
Tämän viikon arkikuva liittyy kuitenkin harrastus-teemaan, tällä kertaa perheen isän vapaa-ajan touhuihin. Nämä kuvan poijjaat perustivat nimittäin jokunen vuosi sitten Kädettömät Isät -bändin. Ensin ihan vaan omaksi huvikseen ja vähitellen sitten jo muidenkin iloksi. Ensimmäisen kerran jätkät esiintyivät lyhyesti duona viime kesän Spugelenkillä ja sen jälkeen meidän pihabileissä. Muutama yksityiskeikka on ollut senkin jälkeen, mutta tällä viikolla ukkelit soittivat viimein ihka ensimmäisen julkisen keikkansa. Ja sitähän tehtiin, miehiseen tapaan, aivan erityisellä pieteetillä.
Myönnän, että pariin otteeseen noiden valmistelut nauratti, muutaman kerran meinas mennä hermot ja välillä ärsytti, mutta hyvin sällit lopulta keikkansa hoitivat. Tosin en ollut aiemmin lainkaan ymmärtänyt, kuinka paljon kaikkia ekstra-vimpaimia, kuten erilaisia valoja ja viime hetkellä teettyjä lippiksiä tuollainen yksi muutaman tunnin setti vaatii. Mutta niin kai se on, että mies on terve, kun se leikkii. Tai sillai.
Meidän alkuviikon arki siis meni aika visusti miesmusisoinnin parissa. Ai niin ja siis nakkifaija soittaa tota laatikkoa. Henkilökohtaisesti annan plussaa hatusta. Aika komia.
-Päivi
Kyllä on kuvassa tekemisen iloa!
No eiks oo?! 😀 Ja se siinä taitaa olla koko homman tarkoituskin. 🙂