Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.
Nyt joku vois kysyä, miten ihmeessä tämä liittyy meidän arkeen. Etenkin, jos sattuu tietämään, että kukaan meistä ei harrasta hevosia. Eikä tää oikeestaan liitykään. Ja sit taas liittyy kaikin tavoin.
Oltiin viikonloppuna paikallisessa supertapahtumassa, Minifarmilla. Itse olin paikalla osin myös työn merkeissä, osittain haaveilin sellaisesta yhteisestä perheajasta. Että siellä käsikynkkää perheletkassa painetaan possuja silittelemässä, suupielet pehmiksessä.
No ei mennyt ihan noin. Jotenkin vaan unohtuu niin helposti, että noilla on ne omat kaverinsa, joiden kanssa ne mieluummin letkaantuu. Pienin oli ainut, jonka messufiilikseen päästiin enää mukaan. Isommat heilahtivat jostain puskasta aina tunnin välein kinumaan rahaa-jätskiä-limsaa-rahaa-metrilakua-rahaaedes ja hävisivät aina saman tien paikalta. Useimmiten pettyneenä.
Perheaikaa varten on lukittava siis ovet. Poistuttava maasta. Paettava omalla porukalla metsämökkiin.
Mutta kattokaa ny silti ton pikkumimmin naamaa. Joskus ne elämykset löytyy aika läheltä.
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
