Joskus sitä huomaa hieman toistavansa itseään. Toisaalta kertauksen sanotaan olevan opintojen äiti ja äiti on ehdottomasti kertauksen kuningatar. Silmiini osui jokin aika sitten teksti, johon oli listattu äitien useimmin käyttämät hokemat. En muista listan sisältöä tarkemmin, mutta omaani ei kovinkaan kauaa tarvinnut miettiä… Näitä lausahduksia jakelen lapsilleni kyllästymiseen (omaanikin) asti.
1. Jos et nyt lopeta, niin…
Lausutaan usein suhisemalla ja hiljaa, useimmiten julkisella paikalla, kuten kahvilassa, kaupassa, uimahallissa, teatterissa tai muussa asiallista käytöstä vaativassa ympäristössä.
Esimerkki: Lähdetään lapsen kanssa kaksin viettämään kivaa päivää. Pysähdytään kahville. Ennen ensimmäistäkään siemaisua mukula on syönyt jäätelöä lattian kautta, heilunut mehulasin nurin, latonut kaikki tuntemansa vessasanat mahdollisimman kuuluvalla äänellä ja on juuri piilottamassa kuolasta niljakkaan jäätelöpaperinsa kukkaruukkuun.
Käyttö tilanteessa: Jos et nyt lopeta, niin soitan/tekstaan/faksaan (?!?) joulupukille, etkä saa enää yhtään joululahjaa! IKINÄ! //Uhkauksen käyttö päättyy useimmiten lapsen holtittomaan itkuun ja äidin huonoon omaantuntoon.
2. Kysy iskältä.
Lausutaan useimmiten huolettomasti, kuin itsekin tietäisit vastauksen, mutta satut vaan juuri kyseisellä hetkellä olemaan aivan liian kiireinen ja tärkeä vastataksesi.
Esimerkki: Koululainen asettaa valtavan kasan numeroitua ruutupaperia eteesi ja ilmoittaa epämääräisen viivan numeroiden yllä tarkoittavan jakokulmaa.
Käyttö tilanteessa: Kysy iskältä.
3. Mulle on ihan sama kumpi alotti, nyt lopetatte!
Lausutaan usein äkämystyneenä ja kyllästyneenä lasten nahisteluun.
Esimerkki: Lapset leikkivät kiltisti sovussa siten, että saatat keskittyä itsekin vaikkapa kirjan lukemiseen. Juuri, kun alat päästä juoneen sisälle, yläkerrassa paukahtaa ovi ja kuuluu selkeitä erimielisyyden ääniä, kuten kiljuntaa. Kysyttäessä syytä moiseen kalabaliikkiin, vastaus on luokkaa “mäentehnymitäänjasitäpaitsitoialotti!”
Käyttö tilanteessa: Mulle on ihan sama kumpi alotti, nyt lopetatte molemmat! Mä en jaksa AINA kuunnella blaablaablaa. //Toteamuksen tehoa voi halutessaan yrittää korostaa uhkauksella. Katso kohta 1.
4. Ei ne hanskat siellä taskussa lämmitä.
Lausutaan usein tietäväisellä ja äitimäisellä mäkätysäänellä.
Esimerkki: Lapsi tulee pihalta sormet paloautonpunaisina ja valittelee käsien kamalaa kihelmöintiä.
Käyttö tilanteessa: mäkämäkä, mäkämäkämäkä! Eikä ne hanskat sitäpaitsi siellä taskussa paljon lämmitä! //Lauseen teho seuraavaa kertaa ajatellen täysin mitätön.
5. Mä en lähde sun kanssa enää IKINÄ mihinkään!
Lausutaan useimmiten liian ruusuisilla odotuksilla ladatun yhteisen hetken päätteeksi.
Esimerkki: Viet esikoisesi shoppailemaan, tarkoituksena viettää kiva kahdenkeskinen iltapäivä. Olette sopineet etukäteen millaisia juttuja nyt saa ja millaisia ei. Lopulta vaatteiden sovittaminen päättyy armottomaan kitinään, koska äidillä on ihan kakka maku ja kaikki on rumaa.
Käyttö tilanteessa: Miks tää on AINA sun kanssa tällästä?! Mä en lähde sun kanssa kyllä enää IKINÄ mihinkään! //Voidaan käyttää myös yhdessä kohdan 1. kanssa.
6. Kenen sukat?
Lausutaan useimmiten kyllästyneenä ja väsähtäneenä.
Esimerkki: Laahustat töistä kotiin ja eteisessä sinua on vastassa kasa vaatteita. Käsket lasten korjata jälkensä. Jatkat matkaa olohuoneeseen ja katseesi osuu epämääräiseen myttyyn pöydällä…
Käyttö tilanteessa: Kenen sukat on olohuoneen pöydällä?! //Lausahdusta voi jatkaa epämääräisellä jupinalla siitä, kuinka kukaan ei välitä mistään ja miks mun yksin aina täytyy.
7. Koska siellä on kylmä!
Lausutaan toteavalla “kyllä äiti tietää!” -äänellä.
Esimerkki: Poika ei suostu pukemaan pitkiä kalsareita. Asiasta jankutetaan jonkin aikaa, poika perustelee päätöstään moninaisin tavoin. Kitisten, märisten ja haukkuen typeriä kalsareita. Lopulta hän erehtyy kysymään miksi muka kyseiset kalsarit pitäisi pukea.
Käyttö tilanteessa: Koska siellä on kylmä ja mä en halua että sä tulet kipeäksi!
8. Kohta.
Lausutaan hieman epämääräisesti, kun ei osata antaa tarkempaa aikamäärettä.
Esimerkki: Koska ruoka on valmista? Koska lähdetään? Koska ollaan perillä? Koska me saadaan kattoo se leffa? Koskakoskakoska?
Käyttö tilanteessa: Kohta. Ihan kohta.
9. Koska mä sanon niin!
Lausutaan tiukasti, “koska mää määrään” -asenteella. Käytetään usein, kun muut perustelut on todettu tehottomiksi.
Esimerkki: Lapset nousevat toisinaan kapinaan, esimerkiksi siivoukseen liittyvissä kysymyksissä. He yrittävät viimeiseen asti nyhtää syitä siihen, miksi juuri heidän on tyhjennettävä tiskikone tai miksi imuroitava juuri tänään.
Käyttö tilanteessa: Sinä teet niin, koska mä sanon niin!
10. NYT SITTE!
Huudetaan viimeisillä äänijänteiden rippeillä, kun mikään muu ei enää auta. Joku täysin luokaton vanhempi saattaisi ryydittää karjaisua asiattomalla voimasanalla.
Esimerkki: Lapsilla jäätävä iltavilli. Puoleen tuntiin mikään ei ole mennyt perille. Riehunta jatkuu iltapalat/pesut/pisut. Itsekin väsynyt äiti koittaa kaikilla voimillaan pysyä tyynenä, mutta joutuu lopulta turvautumaan kaikkien vanhempien kaikenkattavaan lempihuutoon.
Käyttö tilanteessa: NYT SITTE!!!
Unohtuiko joku?
-Päivi-
P.S. Ken väittää, ettei ihminen polveudu apinasta, katsokoon ylläolevan kuvasarjan uudestaan.
Meillä kohdasta 10. käytössä variaatio NYT LOPPU!
Oikein toimiva versio sekin! Kattaa kaiken ämpyilyn.
-Päivi-
Mä en löydä tästä sitä kohtaa, mistä mennään edelliseen tekstiin.
Enkä mä muista enää mitään tollasia lausahduksia, kun mun lapset on jo aikuisia. En kai mää koskaan… ehkä…tai no…?
Klikkailet vaikka tuota “Uskola”-banneria, niin pääset etusivulle, jossa on kaikki tekstit peräkkäin. Ja jos ei muuten, niin blogiarkistosta löytyy. 🙂
-Päivi-
Ai jumankekka, on sulla sana hallussa. Ja kyllä, kaikki yllämainitut löytyy omasta käytöksen käsikirjasta ja hyvin aktiivisessa käytössä kaikki! Meilläkin juuri annettiin äänijänteille töitä…Nyt Loppu toi vehtaaminen, on se nyt kumma, kun ei sana mene perille!
Hei toi “on se nyt kumma” on kans aivan legendaarinen! Tulee käytettyä, usein ja hartaasti. 😀
-Päivi-
Että tuntu taas tutulta ja sain hyvät naurut. Minkähän takia mua ei naurata silloin kun käytän näitä?
Joo, silloin ei kyllä jostain syystä naurata lainkaan… Jännä. 😉
-Päivi-
“Eikö se sana kuulu vai eikö sitä ymmärretä!” Meillä 8/10 käytössä, lisäksi “Mikä ihme siinä on että se pittää vatuloija koko ajan!” Siinä meidän kymppi. Tiputamme sinun 10 ja sukat pois listalta (ja nokitamme ulkovaatteilla ;D )
Vatuloija?! AIVAN MAHTAVA TERMI! 😀 Meillä “kähnätään”. 😀
-Päivi-
Minähän löysin tästä sitten itseni!
Mahtavaa! Tunnen jälleen, etten ole yksin. 🙂
-Päivi-
Huippua, taas kerran 😀
Noi sanonnat varmaan latautuu äiti-ihmisiin raskaushormonien kautta, koska kaikki on käytössä myös meillä.
Mä kans luulen, että lapset on kautta aikojen käyttäytyny jotenkin yhtä rasittavasti, nämä kun eivät ole varmaan paljoakaan vuosien varrella äitipiireissä muuttuneet. 😀
-Päivi-
Niinpä just. Odotellessa näiden aikaa. 😀 Osuvat kuvat. ;D
Aika kuluu niin äkkiä, ettei mene kauaakaan, kun jo pääset kokeilemaan. 😉
-Päivi-
Kuin suoraan Jokaäidin kultaiseta käytöskirjasta! ;O)
Haha! No sieltäpä! 😀
-Päivi-
Niin hyvä postaus taas! Päivän piristys 🙂 Tykkään ihan mielettömän paljon sun tyylistä kirjoittaa.
Ihan mahtava kuulla! Kiitos kovasti, kiva jos piristi! 🙂
-Päivi-
Ah mä niin repesin 😀 Olen yrittänyt pyristellä irti luokattomuudesta, tai ainakin vaihtaa ne joihinkin miedompiin. Saakeli on jotenkin hellempi kuin *tana, mutta eipä tehoakaan ole yhtä paljoa…
Niiiiin tuttua! Mutta kun ei noi saakelit ja hiivatit vaan toimi, eikä niihin saa lainkaan sellasta voimaa, kun noihin asiattomuuksiin… 😉
-Päivi-
Pahinta on, kun huomaa jonkin yllä olevan kaltaisen sammakon loikanneen omasta suustaan – ja tajuaa kuulostavansa aivan tismalleen samalta kuin oma äitinsä! Ja kuinka sitä lapsena silloin ärsyttikään kuunnella oman äidin suusta noita, niin voi vain kuvitella nyt sen oman lapsen fiilikset kuuntelijana. Auts!
ON! Kamalaa! Hirveintä on löytää itsestään ne piirteet, joita äidissään inhosi lapsena kaikkein eniten! Mutta kaipa ne vaan väkisin tulee vakiona… 😉
-Päivi-
10! Muahhaa 😀 Niin tuttua!
Haha! No eik vaan olekin?! 😀
-Päivi-
HEI … Se on erittäin tehokas, lyhyt ja ytimekäs. Monilla äänenpainoilla ja äänenvoimakkuuksilla käytettynä tehoaa tilanteeseen kuin tilanteeseen 😀 Eikä tunnu kuluvan puhki.
On kyllä toimiva! Ja hyvin yleismaailmallinen, toimii joka asiassa. Loistava! 😀
-Päivi-
Allekirjoitan kaikki kohdat. Meillä käytössä “kohta mä lasken kolmeen ja sitten… Nii mitä sitten? En ole vielä keksiny mitä kolmosen jälkeen tapahtuis,yleensä tottelee kakkosen kohdalla jos/kun korotan kunnolla ääntä-lue huudan;)
Hahaha! Toi on just parasta! Uhkaukset, jotka ei perustu mihinkään! 😀 Vähän samaa sarjaa, kun “jos toi ei nyt lopu, se saa luvan jatkua!” 😀
-Päivi-
Voi kun nää on taas niin totta ja oikeasta elämästä! Muuten lista mullakin melko hyvin hallussa mutta tuo alavasen ilme mun pitää vielä kans harjoitella :)!
😀 😀 Ei muuta ku harjottelemaan! 😀 Tosin ei oo kaikista uhkaavin ilme lasten mielestä. 😀
-Päivi-
Meillä lasketaan kolmeen. Kovalla äänellä, kun hermo menee teinien kanssa lopullisesti. Suunnilleen näin, “Nyt jum*lauta!!!!! YKSI!!” Numeroissa ei koskaan edetä kakkosta pidemmälle. Oikeasti en itsekään tiedä mitä kolmosen jälkeen tapahtuu…
Haha, aivan legendaarista! Meillä lasketaan myös usein, tosin kakkosen kohdalla on usein sit keksittävä joku kaamea rangaistus, mikä toteutuuu kolmosen jälkeen. 😀
-Päivi-
“Mikä jumaliste siin on, ettei mee perille???” taitaa olla yks mun vakkareista… Joo-o, on se kauheeta kuulostella itteensä, ihan ku oma mutsi sillon joskus!! :/ Mut mikä jumaliste siin on, ettei mee perille??
Hei mä käyn siel ukissa aina ma-iltasin, onks sul ens ma jotain viiden-kuuden välillä? Jos tuun moikkaa??
Hahaaaa! Ihan just niin tuttua! 😀 Toi on kauheinta, ku kuulostaa aivan mutsiltaan… Mutta minkäs teet. 😉
Mä oon useimmiten tohon aikaan työmaalla, joten sinne saa mielellään tulla moikkailemaan. 🙂
-Päivi-
Meillä käytössä Nyt RIITTÄÄ! Esim. hölmöilyn lopetuksessa. Jos pitää saada kakarat toimimaan, viimeinen on NYT! ja tokihan äänensävy ilmoittaa päiden alkavan putoilla, jos ei toimita eiliseen mennessä.
Muita omia: Jo nyt on helevetti… (tää tulee vielä melkein lepposasti, kun eivät jaksa uskoa), MITÄ? (paino m-kirjaimella ja sana kirahdetaan hampaiden välistä, kun neiti känisee miljoonatta kertaa jotain ihan turhaa asiaa), Joo, ja mie haluun, että….mutta en miekään saa aina kaikkee mitä haluun (kun poikanen haluaa miljoonatta kertaa jotain mitä en vaan pysty toteuttamaan just siinä). Nyt kuuseen siitä! (kun ovat vaan koko ajan tiellä, yleensä pienessä keittiössä vaikka ois käytössä iso lastenhuonekin).
Onhan näitä ja kaikkein legendaarisimmat hetket on jo syntyneet, kun poikanen on alkanut toistaa omasta suustani ulos päässeitä helmiä, kuten: Älä nyt viiti. tai Elä viiti! On nimittäin pokassa pitelemistä…
Äidiltä niin periytyvä: “Mitä mä sanoin”. Kyllästyneellä äänellä, kun ei uskota… =)
Listasta jäi uupumaan kohta, jossa lasta kutsutaan ensin pelkällä etunimellä hieman ärtyneesti. Todetaan hyödyttömäksi -> otetaan toinen nimi mukaan ja lisätään volumea… Ei reagointia -> Karjastaan koko litania sukunimeä myöten, niin lujaa kun keuhkoista lähtee. Aaah! Taas on hiljasta. Äärimmäisessä hätätilanteessa perään vielä “On se ny kumma” tai “Nyt sitte”.
Meillä lapsille on sanottu (uhkailtu), että ette ikinä koskaan milloinkaan halua tietää mitä sen jälkeen tapahtuu, jos minä ehdin viiteen laskea… Ainakin vielä toiminut. 🙂
This info is priceless. How can I find out more?